Valikoiva oppiminen!

Lupaus loppu vuodeksi, en anna minkäänlaisia ohjeita ilotulitteiden käytöstä jälkikasvulle. Joo joo, alaikäiset ei saa pitää hallussaan ilotulitteita, mutta jostain ne penteleet niitä aina hankkii. Pari vuotta sitten kehotin heitä pilke silmäkulmassa räjäyttämään postilaatikon ja niinhän siinä sitten kävikin. Pojan kaverin naapuri oli kohteena, tai tarkemmin ottaen hänen postilaatikkonsa ja sattumalta laatikossa lojunut päivän posti. Onneksi postilaatikot ovat muuttuneet kestävimmiksi tai pommit tehottomammiksi sillä päivän lehti ja muutama lasku sai ainoastaan osumia kyseisestä "tienvarsipommista". Palaute tästä räjähtävästä toiminnasta kiiri hieman viiveellä kotiin asti. Yritäpä siinä sitten olla vihainen vanhempi ja antaa kurinpalautusta kyseisestä älynvälähdyksestä, sillä itsepä annoin oikein ohjeet naurun saattelemana. P**kele, mitään ei uskalla kohta enää ääneen sanoa sillä kotoa se malli otetaan ja toteutetaan sitten pilkun tarkasti kun selkänsä kääntää. Ainoat asiat missä ohjeistus ja esimerkkinä oleminen ei toimi, huoneen siivous yms kotityöt. Niissä mennään sieltä missä aita on matalin ja tehdään vasta kun on ihan pakko, eli silloin kun pyytäjästä tulee käskiä ja äänen sävystä ei saa enää huumoria irti millään. Hyvät uudet vuodet vaan kaikille ja älkää tehkö mitään typerää, tai jos teette niin ottakaa vastuu itse tekemisistänne.

Joulun jälkeistä elämää!

Kolme viikkoa on ollut yhtä tipe tipe tip tappia. Kliimaksina kolme juhlapäivää, aatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja that's it. Jäljellä ei jäänyt muuta kuin jätesäkillinen ruttuisia lahjapapereita, elimistö joka on aivan sekaisin ylensyönnistä ja olohuoneen nurkassa seisova pystyyn kuoleva kuusi. Se mikä tässä vaiheessa on kuitenkin pahinta, arki hyppää huomenna kuin puuma pahaa aavistamattoman gasellin kimppuun, eli suoraan puusta niskaan. On sellainen olo, että työpaita on kutistunut pesussa, napit pingottaa ja muutenkin kiristää hieman joka puolelta. Onneksi on kuitenkin jotain mitä odottaa ja valmistella, uuden vuoden aatto puskee päälle.


Eli tuleva viikko jatketaan joulun kaltaista hössötystä. Ostetaan nurkat täyteen perunasalaattia, nakkeja, raketteja, tinaa ja ennen kaikkea viinaa jotta ollaan valmiina ottamaan vastaan uutta vuotta. Silloin sitten juodaan itsemme mukaviksi, menetetään kuulo ja näkö räjäytellessämme niitä raketteja ja poltetaan siinä sivussa oma tai naapuritalo holtittoman rakettien ja avotulen käytön seurauksena. Onneksi tämän jälkeen on kuitenkin pitkä ja lohduton kevät edessä, siis niille jotka näistä edellä mainituista juhlapyhistä selviää elävien kirjoissa yli. Heillä on kolme kuukautta aikaa rauhoitella itseään, kunnes koittaa pääsiäinen! Elämä ilman juhlapyhiä olisi niin seesteistä ja turvallista, mutta elämässä pitää olla näköjään haasteita ja uhkia. Huh Huh sanon minä.

Pyykkivuori!

Sanoin eilen ääneen, tänä vuonna ei olekaan hajonnut yhtään kodinkonetta. Noh, tänään hajosi pyykinpesukone. En tiedä, mutta jotenkin vaikuttaa jo v**tuilulta! Eihän tässä auta muu kuin lähteä huomenna kodinkonekaupoille paikalliseen liikkeeseen. Jos olisi ollut kaukaa viisas niin olisi kirjoittanut sille pitkäpartaiselle punanutulle kirjeen, jossa olisi pyytänyt uutta pyykinpesukonetta. Noh, nyt se on jo myöhäistä, tai oikeastaan aikaista, koska ensivuoden jouluun on 362 päivää. Ei viitsi jättää uuden pyykinpesukoneen ostoa ensivuoteen, sillä siinä ajassa meidän neljä teini-ikäistä saa aikaan sellaisen pyykkivuoren, että sinne järjestettäisiin kiipeilyretkiä vuorikiipeilijöiden toimesta. Perusleiri olisi pyykkivuorella reilun kolmen kilometrin korkeudessa ja huipulle pääsemiseksi tarvitsisi lisähappea. Ainut hyvä juttu mikä tuollaisella pyykkivuorella kiipeilyssä olisi, jos välineet pettäisi ja tipahtaisi niin laskeutuminen olisi todennäköisesti pehmeä. Joka tapauksessa, sitä iloa en kaiken maailman "Veikka Guftafssoneille" anna vaan lähden huomenna kodinkone ostoksille ilman joulupukin apua. Vaimo saa toimia maksumiehenä, sillä hänhän sen hajottikin, tai ainakin ilmoitti että se on rikki, joten tapahtuma paikkaa lähinnä oleva on aina syyllinen tapahtuipa mitä tahansa.

Joulukuusen hävitys!

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen! 

Olen aina miettinyt kuusen sisälle raahaamisen merkitystä ja tullut siihen lopputulokseen ettei siinä ole mitään järkeä. Silti se tuossa nurkassa jälleen kerran seisoo ja pudottelee neulasiaan sen kun ehtii. Nämä neulaset kulkeutuvat putoamisen jälkeen mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, esimerkiksi sänkyyn. Se tunne kun heräät tapaninpäivän aamuna  kääntäessä kylkeäsi siihen kuin joku kutittelisi tikarilla kylkiluitten välistä. Havunneulanenhan se siinä herätteli minua ja lopputulos oli taattu, herätti nimittäin nukkuvan karhun. Nousin ylös, kävelin joulukuusen viereen ja sanoin, "tämä oli sitten viimeinen niitti, sinä et loppiaista nää". Ihme petäjä!!! 

Joululoma!

Sitä kun vaihtaa iltavuorosta lennosta muutaman tunnin yöunilla aamuvuoroon niin kukaan ei pysty ennustamaan mitä siitä seuraa. Lähtökohta ei ole ainakaan kovin lupaava. Työmaalle päästyäni huomasin nimittäin paidan olevan jälleen kerran väärinpäin, mutta lisä mausteen antoi eriparisukat. Toisin sanoen kaveri ollut skarppina heti heräämisestä lähtien. Onneksi alkaa neljän päivän joululoma. Tulee loma kohtuu tarpeeseen :)

Haistakaa pitkä hyasintti!

Harvemmin on pystynyt käymään fillarilla lenkillä näin muutamaa päivää ennen joulua, tänään on sekin ihme koettu. Nyt on hyvä lähteä intoa puhkuen iltavuoroon. Joskus aikoinaan pukkimäen yliopiston julkaiseman laajamittaisen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan iltavuorossa. Jos nyt totta puhutaan niin vaikuttaa kyllä maksetulta tutkimukselta, eihän kukaan voi olla töissä onnellinen, varsinkaan iltavuorossa. Joka tapauksessa kohta on lähdettävä raahautumaan iltavuoroon. Kaiken lisäksi jalat on aivan p**kana fillarilenkistä ja peilisalilla tehdystä jalkatreenistä, että joutuu kävelemään lähes käsillään. Mutta eihän tässä muu auta. Hyvää joulua ja haistakaa kaikki pitkä hyasintti!!!

Voswagen passat 3C!

Tein itse ja säästin! On muuten kätevä vaihtaa uudet ajovalopolttimot, tai tarkalleen ottaen bi-xenon polttimot tuollaiseen volkkariin, siis v***n volkkariin. Auto seisoi pajalla vuorokauden tämän polttimonvaihtotyön myötä. Kaikkihan sai alkunsa siitä, kun nokkapellin alla oli sellainen hengen lähdöstä varoittava high voltage tarra ja silloin on hyvä irrottaa akun navat huoltotöiden ajaksi, ihan vaan välttyäkseen yllättävältä valokaari sähköiskulta, sillä näissä nykyautoissa on melkoisen kovat jännitteet sähköjärjestelmissä. Noh, polttimoiden vaihdon onnistumiseksi joutui purkamaan koko keulan atomeiksi puskureita ja ajovaloumpiota myöten ja muutaman painokelvottoman jupinan jälkeen se onnistuikin, mutta kasauksen ja akun kytkemisen jälkeen auto näyttö olikin täynnä erinäisiä häiriövaroituksia, eikä suostunut käynnistymään. Siinä vaiheessa ajattelin että jiihaa, onpa ihana päivä. Löin työkalut kasaan ja lähdin kotiin juomaan viinaa, sillä ei enää oikein tuo hermo kestänyt näitä vastoinkäymisiä. Tänä aamuna lähdin uutta intoa puhkuen ihmettelemään mistähän tämä vikatila mahtoi johtua. Häiriön syyksi paljastui liian matala akun jännite, eli tuo s**tanan saksalainen lada ei suostu käynnistymään, jos sen mielestä alussa ei ole tarpeeksi virtaa. Ei muuta kuin aja isolle kirkolle asti ostamaan uutta akkua, sillä täällä tuppukylässä ei ole yksikään akkuja myyvä liike auki näin sunnuntaina. Uuden akun ansiosta tämä natsisaksan kehittämä ihmisen kidutin suostui käynnistymään ja näyttöön ei ilmestynyt yhtään häiriövaroitusta. Tämän ruljanssin jälkeen joku olisi saattanut huokaista helpotuksesta, mutta en minä. Sillä minun ja tämän saksalaisen kehonliikuttimen välille muodostuu sellainen epäluottamuksellinen suhde, josta ei selviä muuten kuin autoa vaihtamalla. Joten jos joku on vailla autoa jossa on uusi akku ja BI-XENONIT niin tervetuloa ostoksille.

Kitara, taivas ja tähdet!

Innostuin aamutuimaan soittamaan kitaraa ja kytkin sen  oikein vahvistimeen. Kitaraahan pitää soittaa aina täysiä ja niin tälläkin kertaakin. Yhden sormen ukko nooa irtosi kuin keikka muusikolta konsanaan. Sahasin sitä siinä tunnin verran ja naapuritkin taisivat innostua siitä ja pistivät oikein tanssiksi töminästä päätellen. Jossain vaiheessa he hakkasivat innostuksissaan oikein tahtiakin seinään nyrkillä. Täytyy kyllä sanoa, ettei heistä rumpaleita ainakaan tulisi, sillä eivät pysyneet tahdissa yhtään. Kerrassaan hieno soitin tuo kitara tällaisissa osaavissa käsissä. Ukko nooa menee nyt kuin itsestään, joten jos joku tarvitsee lasten synttäreille, tai miksei aikuistenkin synttäreille säestystä kyseiselle kappaleelle niin voin tulla säestämään ihan kakku-kahvi palkalla. Toki, olisi myös kiva vetäistä sellainen ukko nooa world tour täysille katsomoille ;)

Star wars!

Tänään on kauan odotettu päivä, Star Wars saagan odotettu ensi-ilta. Tästä syystä ajattelin pukeutua Dark Wader asuun ja lähteä kuntosalille, eli tälle surullisen kuuluisalle peilisalille jumppaamaan. Taloyhtiön parkkipaikalla autoa kohden kävellessä naapuri tuli vastaan ja tervehdin häntä. En tiedä mitähän minä taas olen tehnyt kun ei vaivautunut edes kättä nostamaan tervehdykseksi. Kiihdytti vaan vauhtia vaikka varmasti havaitsi minut. Noh, omapahan on ongelmansa, vaikka saattoihan se johtua myös Wader maskin aiheuttamasta epäselvyydestä puheessa ja kyllähän tuollainen asu hieman hämmentää ihmisiä ja hankaloittaa tunnistamista.

Treeni vuorossa tänään oli selkä ja aloitinkin heti raskaalla perusliikkeellä eli maastavedolla. Ajattelin asun auttavan liikuttelemaan raskaita painoja ja yritin ajatuksen voimalla nostaa niitä, vähän niin kuin niissä elokuvissa, mutta eihän ne liikkuneet mihinkään vaan tuntuivat aikaisempaa raskaammilta. Tuollainen maski päässä ei nimittäin saa happea kunnolla ja hapen puute aiheuttaa tuollaisessa raskaassa liikkeessä puutumisen melkoisen nopeasti. Tämän lisäksi hikoilu aiheutti sen ettei maski päässä nähnyt nenäänsä pidemmälle. Muuten "Dark Wader selkä"-treeni meni ihan jees paitsi viimeisenä tehdyssä ylätalja liikkeessä repeyti viitta. Se pujottautui jotenkin taljan painopakan väliin ja en nähnyt sitä, joten poistuessani taljalta viitta ei suostunut enää seuraamaan kantajaansa vaan kuului repeämä ääni ja sen viitan taru oli siinä. Tämän lisäksi hieman harmitti se, että unohdin valomiekan kotiin. Sillä olisi ollut kiva pelotella ja kyykyttää kanssa treenaajia niin kuin Dark Wader konsanaan. Kerrassaan hieno päivä kaiken kaikkiaan :)

Voi meitä onnen pekkoja!

Sääntö-Suomessa tapahtuu ihmeitä, kauppojen ja partureiden aukioloajat vapautettiin. Toisin sanoen, jos jostain syystä keskellä yötä on pakottava tarve päästä parturiin ja sen jälkeen ostamaan HK:n sinistä niin jatkossa se onnistuu, tai sitten ei. Tämä sääntely on melkoisen hanurista kaiken kaikkiaan. Ajatellaanpa esimerkiksi ravintoloita ja niiden jatkoaikoja. Jatkoajoista ja varsinkin niiden myöntämisestä päättää virkamiehet. Jos virkamies ei omaa minkäänlaista musiikkikorvaa ja pitää ravintoloissa tapahtuvaa alkoholilla läträämistä kuvottavana niin hän voi olla myöntämättä lupaa ihan vaan mielivaltaisuuttaan.

Yksi asia mihin pitäisi saada vielä muutos, pankkien ja verotoimistojen aukioloaikoihin. Nehän on auki juuri niinä aikoina kun työssä käyvä ihminen ei mitä todennäköisemmin pääse asioimaan siellä. Toki asiat voi hoitaa verkossakin, mutta joskus on vaan pakko päästä paikan päälle hoitamaan niitä. Tämä kauppojen ja pankkien aukiolojen vapauttaminen on kuitenkin hyvä alku tässä säätelyviidakossa. Voi meitä onnen pekkoja!

Sunday, monday, happy day!

Ihminen on onnellisimmillaan kun saa olla sunnuntaina röissä, eikun töissä. Tämä sunnuntai työskentely ei johdu rahan ahneudesta vaan vuorojärjestelmä määrää näin. Toki asiat voisivat olla huonomminkin, varsinkin jos olisi ollut eilen pikkujouluissa ja nyt makaisi raatona sängynpohjalla. Samalla miettisi, että illalla se pukki sanoi HOU HOU ja nyt mielessä on vain NOU NOU...ei ikinä enää. No joka tapauksessa, muutama työtunti vielä jäljellä ja sen jälkeen olisi viikko vapaata jälleen kerran. Hieman "harmittaa", mutta ei voi mitään. Tulevan vapaa viikon suunnitelmista sen verran, että ajattelin perinteisesti pukeutua vaimon iloksi ja lähestyvän joulun kunniaksi pelkkään tonttulakkiin. Leuhotan se päässä ympäriinsä ja koristelen mm. asuntoa joulukuosiin. Täytyy kuitenkin pyytää naapureilta anteeksi jo näkn etukäteen. Se mikä meidän asunnon ikkunassa aina välillä vilahtelee, se ei ole välttämättä jouluinen hyasintti. Hyvää joulun odotus kaikille tasapuolisesti. Joulu on kuitenkin ihmisen parasta aikaa heti juhannuksen, vapun, pääsiäisen ja monen muun juhlapäivän jälkeen.

Pitkä työputki!

Mistä tietää, että mies alkaa olemaan lomaa vaille valmis? Noh, siitä kun tulet lauantai aamuyöllä työmaalle ja huomaat sosiaalitiloissa vaihtaessasi vaatteita paidan niskalapun olevan leuan alla! Sen vielä ymmärtäisi, jos unenpöpperössä olisi vetäissyt collegepaidan väärinpäin, mutta kun kyseessä oli napitettava kauluspaita!?! 

Walking death!

On hyviä aamuja ja huonoja aamuja. Tämän lisäksi on olemassa myös walking death aamuja, tänään oli sellainen. Ensinnäkään en meinannut päästä sängystä ylös millään, eikä ihme, kello oli tässä vaiheessa 4:20. Pyysin vaimoa hakemaan varastosta auton nostoon tarkoitetun hallitunkin jolla olisi voinut kammeta minut edes istuma-asentoon, mutta hän vaan käänsi kylkeä ja eikä ottanut pyyntöäni kuuleviin korviinsa, ihme nainen. Saattoihan se tietenkin johtua siitäkin, että hän nukkui täyttä päätä ja siinä tilassa on hieman vaikea ottaa kantaa toisen osapuolen sanomisiin. Joka tapauksessa varttitunnin verran siinä taistelin jotta pääsin ylös sieltä lämpöisen peiton alta.
Aamupuuroa valmistellessani kolistelin astioita hieman ja hetken päästä kissa saapui keittiöön ihmettelemään sitä meteliä. Voin kertoa, minulla näytti olevan hyvä aamu kissan aamuun verrattuna. Se näytti aivan auton alle jääneellä supikoiralta jota varikset olivat nokkineet. Turkki oli sekaisin sekä pystyssä ja jos kissalle muodostuisi silmäpussit niin ne olisivat olleet mallia "Jari Porttila". Kissa näytti siis zombielta, joka ei kylläkään halunnut purra minua vaan ihmetteli siinä puolivaloilla, että kuinka joku jaksaa kokkailla aamupuuroa keskellä yötä. Sinne se jäi eteiseen makaamaan kynnysmattona, kun itse lähdin ulko-ovesta pihalle. Olipa ihana aamu, tai oikeastaan aamuyö! Aamuvuoroon heräämiset osaavat välillä olla melkoisen sydämen pysäyttäviä kokemuksia.

Redbull antaa siivet!

Päivän KSML: Palokkalainen kauppias löi energiajuomille ikärajan – näkyi heti myynnissä.


http://www.ksml.fi/uutiset/talous/kauppias-pani-ikarajan-energiajuomille-vaikutus-nakyi-heti/2190064


Varmasti näkyi myös viereisen kaupan myynnissä, kun nuoriso siirtyi sinne ostoksille. Ihme jeesustelua, ollaan muka huolissaan tuntemattomista vaikka ketään ei oikeasti kiinnosta yhtään mitä ne nuoret juovat tai jättävät juomatta. Tuohan on sama jos viereinen huoltoasema säätäisi ikärajat polttoaineilleen, 18-25 vuotiaille ei myydä bensaa tai dieseliä, koska he vaarantavat todennäköisesti hurjastelullaan oman ja muiden turvallisuuden tienpäällä. En kannata energiajuomia ja olen mm. kieltänyt meidän junioreilta niiden juomisen, joten kotoa se rajoittaminen ja esimerkki pitää lähteä. Redbull antaa siivet ja koskenkorva julmetun itseluottamuksen. Nämä kun yhdistää niin lopputuloksena on sukupuolesta riippuen joko itseään täynnä oleva naurulokki tai pyryharakka. Tämän lisäksi holhoava yhteiskunta vääristää käsityksen todellisuudesta ja se ajaa tekemään kaikkea typerää. Aamen!

Mies ja auto!

Kävi taas vanhanaikaisesti, laitoin auton huvikseni myyntiin nettiautoon ja se meni lähes huutaen kaupaksi. Vaikka myyntihinta olikin itseä miellyttävä, silti iski paniikki. On nimittäin tuo työmatka vajaat 50 kilometriä siivuunsa ja ainoa liikkumistapa näyttäisi olevan tällä hetkellä jalkaisin tai fillarilla. Tässä alkaa tällaiselta humoristiltakin loppumaan vitsit kesken, sillä linja-autotkin kulkee kuin muuttolinnut kyseisen matkan, ainoastaan keväisin ja syksyisin. Tästä saa kiittää valtiota, joka on kiristänyt kukkaronyörejä aika roimasti julkista liikennettä kohtaan täällä haja-asutusalueilla viimeisen vuosikymmenen aikana.


Voi p*rkele sanon minä, mitä tuli taas tehtyä. Milloinkahan sitä osaisi tehdä sellaista fiksua autokauppaa? Sellaista, että olisi jo uusi auto katsottuna valmiiksi vanhan tilalle. Eikä tässä vielä kaikki, talouden kauniimpi osapuoli motkottaa, "että millä hän nyt pääsee marttakerhon kutileiltaan ja kauppaan", kun menin myymään samalla hänenkin ainoan motorisoidun kulkuneuvon. Ei auttanut paljoa sanoa, että enhän minä tahallani, ihan vahinko se oli.


Nämä ovat niitä hetkiä, kun mieleni valtaa televisiossa aikoinaan pyörinyt peukaloisen retket. Siinä Nils Holgerson kutistuu ilkikurisuuteen kyllästyvän tontun takia, hyppää kotihanhen selkään ja liihottaa sen selässä ympäriinsä villi hanhilauma seurassaan. Hänellä ei ollut huolia puuttuvasta autosta, motkottavasta vaimosta tai ylipitkästä työmatkasta. Tässäkin visiossa on pari ongelmaa, en tunne yhtään tonttua ja meillä ei ole lemmikki hanhea. Muuten olisin jo kaukana ja tietenkin  kokeilisin heti paljonko hanhi kulkee, eli kaasupohjassa kohti etelää.

Noh, eihän tässä auta muuta kuin tehdä hätäinen valinta, eli ostaa äkkiä joku auto ja huomata hetken päästä, että se on täysi pommi. En sitten tiedä kumpi olisi parempi, soittaa pomolle ettei pääse töihin kun ei ole autoa, vai se ettei pääse töihin kun auto jätti välille? Jospa tässä löytyisi sellainen luotettava kulkine, mutta oman tuurini ja suomalaisen peltilehmä kulttuurin tuntien näin ei käy. Tästä kaikesta voisi kehittää uuden Keski-Suomalaisen kansanviisauden, KUN UUTEEN EI OLE VARAA NIIN SIITÄ KÄRSII KOKO KROPPA!!!

Veronpalautukset!

Vastuullisuus on hyve, joka aiheuttaa kuitenkin pahimmillaan väkivallan välittömän vaaran ja ajaa ihmisen pakolaiseksi. Kävin nimittäin aamutuimaan nostamassa pankkiautomaatilta rahaa ja ilokseni huomasin saaneeni korvauksen menetetystä vapaa-ajasta, eli tänään oli tilipäivä. Tämän lisäksi tilille oli ilmestynyt veronpalautuksia, JII-HAAA!!! Nämä palautukset olivat kylläkin vaimon sillä itse sain mätkyjä, joten niihin ei uskaltanut koskea tai olisi saanut hakea turvapaikkaa jostain todella kaukaisesta maasta.


Joka tapauksessa hetken aikaa oli turvallinen olo, koska reippaan puoleinen tilinsaldo luo sellaisen harhaluulon. Noh, noin tunti tästä eteen päin itsellä oli taas kovin köyhä olo, ja todennäköisesti vaimollakin jahka vastuullisen toimintani seuraukset valkenee hänellekin. Tämä ei johtunut siitä, että olisin kotimatkalla eksynyt paikalliseen pubiin tarjoamaan kaikille vaan minut ryöstettiin ja ihan laillisesti. Maksoin viime kuun aikana kertyneen laskupinon pois. Siinä meni omat ja varastetut rahat, joten saa nähdä millä tuulella vaimo on kun huomaa ettei saanutkaan veronpalautuksia, tai sai, mutta ne meni jo.


Asuinpaikkani sijaitsee järven rannalla, mutta ei kukaan sattuisi tietämään mistä saisi pakolaiselle soveltuvaa kumivenettä halvalla, mielellään vielä sellainen merikelpoinen??!!??

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen!

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen!


Tästähän seuraa se, että valtio aloittaa työntekijäpuolen kyykyttämisen EK:n tuella, vai olisiko se sittenkin niin, että EK aloittaa työntekijöiden kyykyttämisen valtion tuella. Tiedä häntä, mutta toivottavasti AKT:n asenne tarttuu myös muihin liittoihin. Jos muutkin liitot lähtevät samalle linjalle niin sehän tietää Sipilän, eli tämän SSS-hallituksen kaatumista. Nyt kuuluukin vain yksi kysymys, onko työntekijäpuolella vara lähteä taistelemaan etujensa säilyttämisestä?


Mikäs tilanne sitten oikeasti on? Samalla kun hallitus työntää EK:n tuella Suomea yhä syvemmälle suohon niin he vielä kehtaavat syyttää työntekijöitä ahneiksi ja syyllisiksi tähän alati pahenevaan tilanteeseen. Siitä syystä työntekijäpuoli joutuu maksumieheksi ja ne keinot eivät ole kenenkään etujen mukaisia. Nyt olisi hallituksella peiliin katsomisen paikka, sillä muussa tapauksessa työtaistelut ovat ainoa ja oikea ratkaisu tähän tilanteeseen. Ihmisten kulutus on ainoa tapa saada tämä maa takaisin raiteilleen ja hallituksen kaavailema pakkolakipaketti ei tue Suomen kulutusta millään tavalla, päinvastoin. Toinen asia mikä ihmetyttää, samaan aikaan kun hallitus UHKAILEE vievänsä omilta kansalaisiltaan ne vähätkin varat niin virkamiehet etsivät pakolaisongelmaan lisää rahaa valtionkassasta 500 miljoonaa jotta nämä eivät kuole nälkään ja kylmyyteen.

Vaikea tilanne, mutta edelleenkin ihmetyttää miksei kukaan muista enää tätä isoon ääneen keväällä huudettua vaaliteemaa "yhdessä Suomi nousuun". Siitä ei ole tietojaan kun oppositio räksyttää ja hallitus uhkailee. Ihme touhua sanon minä?

Ihanat joululaulut!

Avasin aamulla radion, vasta seitsemäs kanava minkä vaihdoin ei soittanut joululauluja ja sekin oli ylen puhe. Eikä siinä vielä kaikki, ensimmäinen sana mitä ylen puheelta kuulin oli "Petteri". Suljin samantien radion, koska minun tuurilla aiheena olisi ollut Petteri-punakuonon peräpukamat tai jotain muuta vastaavaa ja niiden kuntoon saaminen ennen aattoiltaa. Tuli oikein huono olo, hyi s**tana! Miten voikaan poro olla huonossa kunnossa näin lähellä joulua! Olisikohan ruokavalio Petterillä päin persettä sanan varsinaisessa merkityksessä.




En vihaa joulua, mutta kun kolme viikkoa kuuntelee aamusta iltaan single bellssiä niin se on sama kuin katsoisi putous-sarjaa seitsemän kautta putkeen, siis ei vaan jaksa ja järki menee! Efekti tässä radion avaamisessa ja välittömässä sulkemisessa oli sama kuin viime viikkoisessa Citymarketissa käynnissä. Piti ostaa six-pack olutta, mutta ostinkin mäyräkoiran. Ei sillä, että se mäyräkoira olisi tullut suhteessa halvemmaksi vaan siellä soi jo joululaulut täysiä ja meni yksinkertaisesti järki, sillä olihan vasta marraskuun loppu ja eihän sitä kukaan kestäisi selvin päin. Siinä samalla päätin, että käyn seuraavan kerran kyseisessä vähittäiskaupassa vasta joulun jälkeen. Sama juttu radion avaamisessa, joulun jälkeen vasta pystyy kuuntelemaan seuraavan kerran radiota. On tämä joulukuu vaan ihmiselämän parasta aikaa.