Nuorten itsenäistyminen!

Voi kun ois oma kämppä! Tällainen kommentti oli oman elämänsä prinsessan, eli rakkaan tyttäremme ensimmäinen kommentti tänä aamuna. Oli pakko kysyä, että milläs meinasit sen yksin asumisen maksaa? On mulla säästössä satakuuskymppiä! No sitten, tilaanko jo muuttoauton.

Onhan se tietenkin hyvä, että nuoret itsenäistyy, mutta käsitys siitä mitä asuminen ja eläminen noin yleensä maksaa tuntuu olevan "joillakin" melko hataralla pohjlla. Onneksi tämä omaan asuntoon muutto ei ole kuitenkaan vielä ajankohtainen hänen ikänsä huomioon ottaen, mutta totuushan on se, että ei tässä enää montaa vuotta menisi kun ollaan vaimon kanssa kahdestaan. Jotenkin karua, mutta niin ne lapset vaan kasvaa.

Pika flunssa!

Eilen tuntui, että ei nyt s**tana, flunssa iskee päälle. Tämähän tästä vielä puuttuikin. Nokka alkoi vuotamaan ja aivastelua jatkui koko päivän vilunväreiden säestämänä. Ajattelin, että meikäläisen tuurin tuntien todennäköisesti jokin äärimmäisen harvinainen ja kaikille mahdollisille antibiooteille vastustuskykyinen miesflunssasikalintuebolahiv kulkutautihan se sieltä iski päälle. Ilmoitin työkavereillekin mahdollisimman surkeana olevani todennäköisesti seuraavat päivät sairaslomalla. Noh, tänä aamuna herätessäni kaikki oireet oli poissa. Olo oli enemmänkin kuin normaali ja mietin, että mitäs h*lvettiä. Oireet olivat eilissäpäivänä enemmän kuin selvät ja sitten tauti teki tepposen eikä iskenytkään. Ei minulla kuitenkaan mikään teräsmiesmäisen yli-inhimillinen vastustuskykykään voi olla. Allerginenkaan en ole muulle kuin työnteolle, mutta siihen olen saanut siedätyshoitoa yli kaksikymmentä vuotta, joten sen kanssa alkaa tulemaan pikkuhiljaa toimeen. Hetken siinä mietin, että mikä tässä eilen orastaneessa taudissa olisi voinut olla kyseessä. Todennäköisesti petinteinen pitkäkestoinen räkätauti on muuntautunut vastaamaan nykypäivän kiireisten ihmisten tarpeisiin, eli pika flunssa. Ei sillä, että tämä haittaisi. Henkilökohtaisesti inhoan kaikenmaailman kulkutauteja ja mitä pikemmin niistä pääsee eroon sen parempi. Täytyy kuitenkin koputtaa puuta, sillä tämä saattoi olla myös pelkkä esivaroitus muutaman päivän päästä tosissaan päälle iskevästä malariasta tai jostain.

Suomen vaaralliset eläimet!

Maailma on täynnä kaikennäköisiä vaarallisia ötököitä. Aina pienen pienistä, mutta hengenvaarallisista hämähäkeistä lähtien monta tonnia painaviin virtahepoihin saakka. Suomihan on tässä suhteessa varsin turvallinen paikka. Vaarallisin eläin suomessa on ehkä saimaannorppa. Meinaan vaan, että jos kesken työpäivän eksyt vahingossa katsomaan norppa-tvtä ja unohdut sinne pitkäksi aikaa. Tätä kautta työt jää tekemättä ja siitähän saattaa seurata pahimmillaan lopputili. Lopputili on ihmiselle vaarallinen. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva masennus uhkaa ja alkoholi alkaa maistumaan. Toisinsanoen saimaannorppa on sellainen salakavalatappaja, eli inhottava ötökkä vaikkei päällepäin uskoisi. Onhan suomessa toki näitä koulumatkalla olevia pikkulapsia kyttääviä susia sekä metsästäjiä toisinaan raatelevia karhuja, mutta ne ovat pientä tämän norppa-tv tähden rinnalla.

Kuuntelin tässä muutama päivä sitten radiota ja siellä varoiteltiin vaarallisesta eläimestä mikä uhkaa meidän suomalaisten terveyttä vakavasti tällä hetkellä. Kyseessähän on kaikkille tuttu poro. Tämä joulupukin väsymätön vetojuhta on kuulema tähän aikaan vuodesta todella vaarallisella tuulella. Näillä jouluun olenaisesti liittyvillä karvaturreilla on kuulema rykimäaika. Kyseessähän ei ole mikään epidemiaksi yltynyt yskätauti vaan poroilla tekee mieli muutakin kuin juoksennella ympäri tuntureita ja syödä jäkälää. Toisinsanoen suvunjatkamisvietti on niin vahva, että nämä porot käyvät kaikkien päälle mikä liikkuu kuin yleinensyyttäjä, ja nimenomaan urosporot.  Radiossa kerrottiin myös suojautumiskeinoista, jos kohtaa näitä agresiivisia sarvieläimiä. Paras keino on kuulema juosta karkuun. Itseä hieman epäilyttää kyseinen keino. Mietikääpä kuinka nopea eläin kyseessä kuitenkin on. Kyseinen sorkkaeläin kiertää joulupukin vetojuhtana pariin päivään koko maapallon joulun aikaan niin mitäpä veikkaatte, pääseekö niitä juosten pakoon??? Toinen keino on kuulema kiivetä puuhun karkuun. Kävin tuossa kesällä käsivarsi lapissa vaimon kanssa missä poroja näytti käyskentelevä siellä sun täällä. Siellä maiseman valtasi myös vaivaiskoivut, eli nämä vähän yli toistametriä korkeat puskamaiset puut. Jos siinä maisemassa joutuisi tällaisen hullun poron jahtaamaksi niin "puuhun" kiipeäminen olisi todella turhaa. Nimittäin tuollainen täysikasvuinen urosporo saattaa painaa jopa reilusti yli satakiloa niin siinä ei vaivaiskoivu paljoa hidasta. Siinä saattaa tulla äitiä ikävä kun tuollainen riskimmän puoleinen ötökkä puskee sinut alas siitä onnettoman kokoisesta vaivaiskoivupuskasta ja tämän jälkeen tallaa sorkillaan jäkälöitten sekaan. Hulluja eläimiä, olkaa varovaisia kun menette sinne poronhoitoalueille. Yksi asia mikä tässä kuitenkin on hyvä juttu, tämä rykimäaika ei kestä kuin muutaman viikon. Sen jälkeen on taas ihan turvallista liikkua siellä lapin perukoillakin ihastelemassa vaikka näitä kitukasvuisia koivupuita.

Näpsätti!

Olen tässä miettinyt jo vuosia miksi meidän junioreiden puhelimet pilittää jatkuvalla syötöllä lähes yötä päivää. Eilen sitten otin asian puheeksi ja syy selvisi. He kertoivat viestiäänien johtuvan snapchattiin tulevista viesteistä. Siis mikä h*lvetin näpsätti?!? Se on kuulema videoiden ja kuvien välityspalvelusovellus joka on heidän mielestä viimeisen päälle loistava. Noh, siitähän se sitten lähti ja he asensivat puoliväkisin minullekin, tai siis meikäläisen puhelimeen kyseisen sovelluksen. En osaa edelleenkään käyttää sitä vaikka juniorit ovat lähes tuskastumiseen asti yrittäneet opettaa minua. En vaan tajua ja toisekseen miksi pitää koko ajan lähettää kuvia ja videoita näppi kavereille?!? Olen kuulema taantunut tapaus, ajatusmaailmani on jostain jura- ja rautakauden väliltä. Lopputuloksena lapset olivat sitä mieltä, että opaskoira ja palvelukotipaikka olisivat meikäläiselle sopivimmat sovellukset. Joo myönnän, olen "hieman" tippunut kärryiltä näiden ATK-laitteiden suhteen ja mikä pahinta, nyt meikäläisenkin puhelin pilittää jatkuvalla syötöllä kun tulee kaikennäköisiä zipzät viestejä. Voi p*rkele sentään, kuulohan tässä vielä lähtee kun puhelin huutaa koko ajan.

Periaatteen mies ja perseenpesu!

Joskus sitä on väkisinkin huolissaan omasta tulevaisuudesta. Päällimäisenä huolenaiheena on se, että kuka h*lvetti minun perseen pesee sitten kun itse en enää vanhana siihen pysy? Tämä huoli nousi esiin, kun muutama viikko sitten vanhempi pojista ilmoitti yöjuoksuilta kotiin tuleessaan, että hänellä oli puhjennut kumi. Tuijotin häntä hetken kuin huuhkaja heinäpellolla vipeltävää myyrää, kunnes tajusin kyseessä olleen polkupyörän kumi. Noh, hommasin uuden sisuskumin ja kehotin häntä omatoimisuuteen asian suhteen. Itse en sitä tekisi ihan periaatteesta, koska ikää hänellä on kuitenkin sen verran paljon, että homman ei pitäisi olla mikään ylitsepääsemätön juttu ja toisekseen hänhän sillä kyseisellä polkupyörällä ajelee. Eilen sitten kysyin, että jokos se kumi on vaihdettu? Eipä ollut! Syyksi hän ilmoitti ettei ollut ehtinyt ja jaksanut. Lopuksi hän sanoi, että talvikin on tulossa ja hän ei talvella fillarilla aja.
Noh, äsken tuolla talon nurkalla itse sitä s**tanan kumia vesisateessa vaihtaessani mietin, että kummasta tässä nyt pitäisi olla enemmän huolissaan, hänestä vai itsestä? Täytyy varmaan alkaa kehittelemään vanhuksille tarkoitettua automaattista perseen pesuria niin on sitten yksi huoli vähemmän vanhana.

Kotitalouskone!

Istuskelin tänään iltapäivällä ihan rauhassa kotisohvalla hiljaisuudesta nauttien. Noh, ulko-oven käydessä hiljaisuus loppui kuin seinään. Oman elämän prinsessa, eli rakas tyttäremme tuli koulusta kotiin hirvittävän älämölön saattelemana. Luulin ensiksi hänen kaatuneen portaissa tai jotain huudosta päätellen kunnes tajusin, että hänen tiukkasävyinen huutonsa oli osoitettu minulle. Olin pari tuntia aikaisemmin nakannut siivouksen lomassa täyden roskapussin eteiseen odottamaan ulos vientiä ja nyt se oli alkanut tyttären mielestä haisemaan. Koko eteinen löyhkäsi kuulema kuin navettaan olisi tullut. Yritin ensiksi nakittaa häntä viemään sen ulos roskikseen, koska itsellä ei ollut päällä muuta kuin pyjamahousut ja hänellä oli kuitenkin ulkovaatteet ja kaikkea. Siitähän se riemu sitten repesi. Hän alkoi huutamaan minulle, että olin lorvaillut koko päivän kotona ja hän oli kuitenkin ollut pitkän päivän koulussa, joten se oli minun tehtävä kiikuttaa kyseinen roskapussi sinne ulos eikä hänen. Siinä ei paljoa auttanut selittää, että olin imuroinut päivän aikana kuitenkin koko asunnon ja kaikkea. Hänen reaktio oli sitä luokkaa kiivas, että eihän siinä auttanut muu kuin alkaa pukeutumaan ja lähteä viemään sitä haisevaa roskapussia. Sitä vaan, että on nämä meidän talouden naiset sitä luokkaa kiivaita, että meikäläiselle ei jää näköjään muuta kuin statistin rooli tässä orkesterissa.

Terveiset Venetsiasta!

Olen tässä viettänyt kavereiden kanssa muutaman päivän Venetsian Lidossa ja täytyy sanoa, että on tämä italia vaan ihan s**tanan outo maa. Ensinnäkin paikalliset ihmiset täällä Lidon saarella puhuvat kokoajan huutamalla ja samalla kädet viuhtoo kuin keskitason karatekalla. Outoa on myös se, että kaupat suljetaan päivällä muutamaksi tunniksi kun pitää ottaa päikkärit. Tämän jälkeen ovet avataan taas ja sama huutokeskustelu ja karateliikkeshow jatkuu. Se mikä on myös outoa, joka liikkeessä on televisio ja sieltä tulee aina jokin jalkapallo ottelu, siis ihan sama mikä liike vaan ja mihinkä aikaan vaan. Auta armias, jos satut olemaan kassalla maksamassa ostoksiasi juuri silloin kun myyjän suosikkijoukkue tekee maalin. Palvelu loppuu justiinsa ja saat seurata vähintään vartin kestävää ilakointia, huutoa ja tietenkin käsien karateliikkeitä. Toki tähän kaikeen on alkanut jo tottumaan ja myös siihen, että hyvin yksinkertaiset asiat saattavat kestää välillä aivan luvattoman kauan johtuen edellä mainituista syistä. Huomenna olisi tarkoitus lähteä käyskentelemään uppoavaan kaupunkiin, eli viereiselle San Marcon saarelle. Paikalliset lidon saarelaiset suosittelivat laittamaan kyseiselle retkelle kumpparit jalkaan, kuulema kyseisen saaren kaduilla tulvii aikalailla ja siitä syystä niillä on vettä enemmän kuin ympäröivässä meressä. Mehän ei tällaisina suomalaisina sitä uskota. Todennäköisesti pelkkiä etelänketkujen myyntipuheita. Me suomalaiset kahlataan räntäloskassa kesät talvet niin me ei mitään kumppareita tarvita.

Itse Lidon saari on ollut varsin viihtyisä lomakohde kauniine rakennuksineen ja kanavineen

Vain yksi tomaatti!

Kaupan kassa on hyvä paikka tarkkailla ja ihmetellä mitä ihmiset ostaa, näin minä tänä aamuna kuulin. Olin eilen paikallisen marketin kassalla ja taakseni saapui kolmen tytön joukko ostoksineen odottamaan vuoroaan. En kiinnittänyt heihin sen enempää huomiota vaan asettelin vähät ostokseni hihnalle joihin kuului pari pakettia kahvia, muutama rahka, tuorekurkku ja yksi tomaatti muovipussissa. Kyllä vain, olin laittanut sen yhden vaivaisen tomaatin muovipussiin vaikka tyynellävaltamerellä kelluu kuulema Euroopan kokoinen lautta tätä samaa muovijätettä. Syy tähän muovipussiin oli se, että itseä ärsyttää suunnattomasti liimailla sitä punnituslappua siihen tomaatin kylkeen ja toisekseen se on hygieenisempää. Maksoin ostokseni, pakkasin ne muovikassiin, siis myös sen tomaatin joka oli jo muovipussissa ja poistuin kaupasta. Tänä aamuna aamupalapöydässä oman elämänsä prinsessa, elikkäs rakas tyttäremme kysyi yhtäkkiä miksi olin ostanut eilen vain yhden vaivaisen tomaatin ja vastaavasti aivan älyttömän kasan rahkaa kaupasta. Hetken siinä kelailin, että mitähän h*lvettiä hän oikein sekoilee kunnes asian laita selvisi. Nämä kolme takanani ollutta tyttöä olivat tyttären luokkakavereita ja he olivat ihmetelleet hänelle näitä ostovalintojani tämän kauppareissunsa jälkeen koulussa. Miksi olin ostanut vain yhden tomaatin ja vastaavasti valtavasti heidän mielestään järkyttävän makuista ehrmann rahkaa??? Kuka oikeasti ostaa vain yhden tomaatin??? Niitä pitäisi heidän mielestään ostaa kerralla paljon enemmän. Noh, minä kun en nyt sillä kertaa tarvinnut kuin yhden tomaatin salaattiin jonka otin töihin evääksi, ja se älytön kasa sitä rahkaa oli kokonaista viisi purkkia. Yksi asia mikä ei selvinnyt, oliko se ostamani kurkku oikean kokoinen. Kysyin nimittäin tyttäreltä mitäs nämä nuoret neidit olivat tästä ostamastani kurkusta mieltä. Eivät kuulema puhuneet siitä mitään, ja ne pari pakettia kahviakin olivat ilmeisesti oikea valinta. Täytyy kyllä sanoa, että on tämä nykynuoriso tarkkaavaista ja vaativaa sakkia.

Pronssihääpäivä!

Tästä on hyvä jatkaa matkaa näillä mutkaisilla teillä joissa ei ole opasteita. Matkalla jossa on ollut mukana kyyneleitä, naurua, surua, iloa, vihaa, rakkautta ja luottamusta. Kaikesta ollaan selvitty ja yhteinen päämäärä istua vanhana siinä yhteisessä narisevassa keinutuolissa on taas hetken lähempänä. Tosiaan, tänään meillä vaimon kanssa tuli kahdeksan vuotta aikaa papin aamenesta, eli vietämme pronssihääpäivää. Suurin kiitos tästä kaikesta kuulu hänelle, tuolle pitkäpinnaiselle naiselle. On ilo olla osa hänen elämäänsä.

Antimidas!

Ajattelin tuossa muutama päivä sitten lainata vaimon autoa ja lopputuloksena kyseinen kärry seisoo nyt pihassa toimintakyvyttömänä, tai toimii se, mutta sillä ei kehtaa ajaa. Auton tähän kuntoon saattaminen tarvitsi meikäläiseltä ainoastaan puolen kilometrin matkan ja yhden reippaan kiihdytyksen. Pakoputki irtosi ensimmäisestä liitoksesta, eli siitä samasta s**tanan liitoksesta minkä korjasin tässä taannoin omin pikku kätösin ja äänet muuttuivat sellaiseksi, että p*ska halvauksen saaneet pikkulinnut tippuili vaan kadunvarren puista ja viereisellä pyörätiellä kävellyt mieshenkilö sai todennäköisesti kuulovaurion. Lestadiolaismallinen perhefarmari muuttui hetkessä daytona 500 kilpailun voittaja suosikiksi, ainakin ääniensä puolesta. Vaimon reaktion tähän pikku ongelmaan pystyi arvaamaan, hän ei ollut onnellinen. Itse olen tässä keräillyt motivaation rippeitä muutaman päivän jotta saisin korjattua sen, mutta huonoin tuloksin ainakin vielä. On tämä autoilu vaan lepoisaa puuhaa, varsinkin kun itsellä on sellainen antimidas olo, eli kaikki mihin kosken muuttuu p*skaksi.