Hyvää Joulua!

Niin se joulu vaan taas kerran painaa päälle. Se mikä tässä aattoaamussa on parasta, tontut eivät enää kyttäile ikkunan takana merkitsemässä muistiin, että onko Oksanen kiltti vai tuhma. Niillä on käsittääkseni näin aattoaamuna muuta tekemistä. Ihan vaan tiedoksi näille pukin pikku kätyreille, että olen ollut juuri niin kiltti kuin aikuinen mies vaan voi olla. Ressihän tästä kaikesta on iskenyt päälle ja maha mennyt ihan sekaisin, niin ja eikä ole pystynyt keskittymään oikeastaan mihinkään. Mielestäni tämä tällainen täyttää kaikki vainoamisen tunnusmerkit. Jos itse käyttäytyisi samanlailla kuin he niin samantien tulisi lähestymiskieltoa ja kaupan päälle saisin vielä perverssin tirkistelijän maineen.

Niinpä niin, saa nähdä miten käy. Tuleeko oikeasti lahjoja vai pelkkiä risuja, tai peräti halkoja kun risut ovat käyttäytymiseen nähden liian ohuita. Tontuista kun ei koskaan voi tietää kuinka he käyttävät värikynää raporteissaan. Kaikesta huolimatta rauhallista joulua kaikille ja hyvää tulevaa vuotta!

Itsenäisyyspäivä!

Huomenna juhlitaan jälleen kerran itsenäistä Suomea. Jotkut juhlivat sitä presidentinlinnassa, toiset riehumalla linnan ympäristössä, mutta Oksanen juhlii sitä kotona syömällä aiheeseen liittyvää suklaata. Täytyy kyllä myöntää, että oli pakko hieman maistella niitä jo näin etukäteen. Minkä sitä luonteelleen voi, herkkuperse mikä herkkuperse.

Tähän liittyen ja oman luonteeni tuntien minulla ei ole edes suklaajoulukalenteria. Vaikka eletään vasta viidettä päivää kuluvaa kuuta niin todennäköisesti minulla olisi jo tässä vaiheessa kaikki luukut auki, siis siinä joulukalenterissa. Siinä sitä olisi sitten hieno kärvistellä 23 päivää ilman luukun aukaisun tuomaa jännitystä. Stressihän siinä iskisi ja kun aatto koittaisi niin olisin henkisesti aivan loppu. Kinkku ja kaiken maailman perunalaatikot sekä muut sörsseli maistuisivat aivan puulta, ja kaikki tämä vain oman luonteen heikkouden vuoksi. Olisi se vaan ikävä istua joulupöydässä kun mielessä pyörisi vain yksi kysymys, oliko ihan pakko!?! Kuin pisteenä iin päälle se punanuttuinen tekopirteä vanha setä tulisi lässyttämään jotain ja sanoisi muutaman väärän sanan niin siinähän olisi sen jälkeen aika äkkiä kuusi nurin, ja kaikki tämä vain siksi, kun söi joulukuun ensimmäisenä päivänä 24 palaa suklaata. Niinpä, ihan hyvä ettei ole sitä kalenterin suklaaversiota. Jälkikasvukin tuntee minut sen verran hyvin, että vanhin tyttäristä osti minulle veikkauksen raaputettavan joulukalenterin. Ihan vain siksi, että kaikilla olisi kiva joulu.

Se tässä on käynyt myös mielessä, että miksei tällaisille herkästi stressaantuville ja addiktoituville yksilöille voisi kehittää sellaista joulukalenteria mistä löytyisi luukun takaa esimerkiksi erimuotoisia ruisleivän paloja. Eipähän tulisi ainakaan aukaisua kerralla kaikkea, jos ollenkaan. Tietenkin jotkut saattaisivat syödä senkin kerralla loppuun, jos sattuisi olemaan leipä loppu ja ei jaksaisi lähteä kaupaan ostamaan lisää. Itse ainakin inhoan käydä kaupassa näin jouluryysiksen aikaan, joten saa sen ruisleipäjoulukalenterikin unohtaa. Niinpä, on tämä ihmiselo välillä aika vaikeaa. Toiset radikalisoituu niin pahasti, että on pakko lähteä riehumaan pääkaupunkiin itsenäisyyspäivänä ja toiset ei uskalla ostaa edes joulukalenteria kun siitä tulee pahimmillaan täysi kaaos. Noh, mutta tästä kaikesta huolimatta. Hyvää huomista itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti.