Kromihääpäivä!

Olen löytänyt aivan mahtavan vuoristoradan. Kierros kestää tasan vuoden ja joka kerta, kun yksi kierros päättyy niin tunnen tietynlaista helpotusta, mutta silti haluan samantien uudelle kierrokselle. Tässä vuoristoradassa ei ole jarrumiestä vaan jokainen mutka, ylä- ja alamäki ottavat mahasta aivan mielettömästi, siis hyvällä tavalla. Nämä ovat niistä syistä mitkä saavat haluamaan sitä lisää. Tämä vuoristorata myös muuttuu. Jokaisella uudella kierroksella huomaa, kokee ja tuntee aina mahtavia juttuja, jotka saavat rakastamaan sitä entistä enemmän. Lisäksi tämän vuoristoradan monista parhaista piirteistä on sen vaunu. Vaikka se nitisee ja välillä tuntuu, että se hajoaa kesken kaiken niin siitä huolimatta siihen pystyy luottamaan, kunhan muistaa vaan huoltaa sitä. Huoltohan pitää tehdä täydessä vauhdissa ja se on joskus hieman haastavaa, mutta sen oppii, jos vaan haluaa. Tähän vuoristorataan saattaisi olla myös muita tulijoita, mutta heille kerrottakoot, että turvalaitteet ovat jumiutuneet ja niitä ei saa kovin helposti auki. Näiden turvalaitteiden avaamiseen tarvitaan todella järeät työkalut joita harvemmalla on, tuskin kellään. Niin kuin asiaan kuuluu tälläkin vuoristoradalla on nimi, mutta sekin muuttuu jokaisella kierroksella. Tänään alkavalla uudella kierroksella sen nimi on kromihääpäivä. Näistä mahtavista ominaisuuksista huolimatta parasta tässä kaikessa on kuitenkin ollut seura. Kiitos vaimolle, ilman sinua tämä vuoristorata ei olisi mitään.