Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
tiistai 30. elokuuta 2016
Kissan elämää!
Meillähän on kaksi kissaa, kaksi vuotias Miisu ja viisi kuukautta vanha Melli. Melli on luonteeltaan sosiaalinen ja utelias, Miisu on vastaavasti sivusta seurailija ja mielellään omiin oloihinsa vetäytyvä. Viime yönä tästä omiin oloihinsa vetäytyjästä ei ollut tietoakaan sillä heräsin Miisun hellyyspuuskaan klo 04:00. Se puski minua kasvoihin, tamppasi tassuillaan rinnan päällä ja kehräsi. Minulla olisi ollut vielä puoli tuntia aikaa nukkua sillä herätys oli vasta puoli viideltä, mutta kissa oli päättänyt toisin. Hetken aikaa ihmettelin sitä puuskaa unenpöpperössä ja päätin lähteä vessaan sillä unet hävisi tyystin tämän karvapallon vuoksi. Kissa lähti seuraamaan minua kuin hai laivaa ja kiehnäsi jaloissa vessan ovelle asti, mutta tässä vaiheessa tiemme erosi. Vedin nimittäin vessan oven sen nenän edestä kiinni sillä tiesin ettei tämä hellyyspuuska ollut vielä ohi. En halunnut välttämättä virtsata kissan päälle, jos se jostain syystä olisi päättänyt hypätä kesken aamutoimieni avoimen vessanpöntön päälle. Siitä kun ei voi koskaan tietää ja meille miehille kahden asian tekeminen yhtä aikaa on sula mahdottomuus, virtsaatpa itse seisaaltasi ja hätistä kissaa kauemmaksi samaan aikaan niin siitä ei saa aikaan muuta kuin siivoustalkoot. En tiedä minkä siepin se oli oikein saanut, mutta ei tämä nyt ensimmäinen kerta ollut kun se herättää keskellä yötä ilman mitään syytä.
Vessasta tullessani Miisu oli hävinnyt oven takaa ja oikeastaan arvasin mihin se oli mennyt. Hellyyspuuskan kohde oli vaihtunut ja se tamppasi etutassuilla vuorostaan vaimoa ja puski häntä kasvoihin. Vaimo oli varmaan todella onnellinen sillä hänellä oli herätys vasta seitsemältä. Jos jotain positiivista tästä kaikesta hakee niin tänä aamuna ei ollut kiire mihinkään ja sai syödä aamupalan ihan rauhassa ennen töihin lähtöä, kiitos siitä tälle meidän hullulle kissalle.
torstai 25. elokuuta 2016
Tilipäivä!
Tilipäivän, tuttavallisemmin tilitulimenipäivän parhaita kavereita ovat asuntolainan lyhennys ja laskupino...niin ja tilinauhaa katsellessa joukkoon kuuluu myös verottaja.
Sitähän tämä perheellisen elämä on ja se mitä laskujen jälkeen jää yli kuluu tehokkaasti esimerkiksi ruokaan. Joskus olen kuullut sanonnan; ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toisin sanoen pitäisi syödä kynttilän valossa pelkkää näkkileipää ja ei saisi mennä ihmisten ilmoille jollei ole oikeasti jokin hätä. Pitäisi olla vähään tyytyväinen ja ennen kaikkea säästäväinen. Vaikuttaa näin äkkiseltään melkoisen elämäntapaintiaanin toiminnalta. Itsehän siihen voisi tottua, mutta yritäpä saada siihen vaimo mukaan, lapsista puhumattakaan.
Nykypäivänä keskituloiseksi luokiteltavat ovat suurimmaksi osaksi extreme urheilijoita niin kuin itsekin. Kuinka selvitä voittajana seuraavaan tilipäivään. Samaan aikaan joku hyvätuloinen talousasiantuntija puhuu siitä kuinka ihmisten kannattaisi säästää, ihan vaan vaikka pahanpäivän varalle. Niinpä niin, mistäpä säästät kun kakki on niin ihanan kallista. Kaikesta huolimatta elämästä kannatta ennemmin nauttia, kuin kituuttaa siellä kynttilän valossa ihan vaan säästääkseen, koska mitään täältä ei saa mukaan.
Sitähän tämä perheellisen elämä on ja se mitä laskujen jälkeen jää yli kuluu tehokkaasti esimerkiksi ruokaan. Joskus olen kuullut sanonnan; ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toisin sanoen pitäisi syödä kynttilän valossa pelkkää näkkileipää ja ei saisi mennä ihmisten ilmoille jollei ole oikeasti jokin hätä. Pitäisi olla vähään tyytyväinen ja ennen kaikkea säästäväinen. Vaikuttaa näin äkkiseltään melkoisen elämäntapaintiaanin toiminnalta. Itsehän siihen voisi tottua, mutta yritäpä saada siihen vaimo mukaan, lapsista puhumattakaan.
Nykypäivänä keskituloiseksi luokiteltavat ovat suurimmaksi osaksi extreme urheilijoita niin kuin itsekin. Kuinka selvitä voittajana seuraavaan tilipäivään. Samaan aikaan joku hyvätuloinen talousasiantuntija puhuu siitä kuinka ihmisten kannattaisi säästää, ihan vaan vaikka pahanpäivän varalle. Niinpä niin, mistäpä säästät kun kakki on niin ihanan kallista. Kaikesta huolimatta elämästä kannatta ennemmin nauttia, kuin kituuttaa siellä kynttilän valossa ihan vaan säästääkseen, koska mitään täältä ei saa mukaan.
keskiviikko 24. elokuuta 2016
Elämisen riemua!
Kävinpä näin aamutuimaan kuntosalilla. Kuntosali, joka mielletään paikaksi jossa ihmiset pukeutuu hyvin istuviin trikoisiin ja hihattomiin paitoihin, väärin. Itsellä ainoa hyvin istuva vaatekappale oli tänään sukat. Kalsarit oli koko ajan persvaossa, vanha reilun kokoinen t-paita jossa oli reikiä muuallakin kuin pääaukossa ja hihoissa. Tämän lisäksi minulla oli liian pitkät verryttelyhousut, joka johtuu siitä kun olen tällainen persjalkainen. Selkä on pitkä kuin kiitorata ja jalat, noh, on minulla jalat. Tästä johtuu ikuinen ongelma, sopivien housujen löytäminen. Ainoat koskaan löytämäni sopivan mittaiset housut ovat olleet bermunda shortsit, mutta ei kehtaa niissäkään kokoajan liikkua. Joskus käy ihan oikeasti kateeksi kavereita jotka menee housukauppaan ja sopivat löytyy alta aikayksikön. Itsellä menee ensiksi kolme varttia sovituskopissa kiroillessa ja hikoillessa. Tämän jälkeen täytyy vielä mennä ompelimoon ja leikkauttaa puolimetriä pois lahkeista. V*ttu että osaa välillä ottaa päähän tämä ruumiinrakenne.
Ruumiinrakenteesta huolimatta kävin kuntosalilla jossa tänään huuti radio ja televisio päällekkäin. Jossain vaiheessa radiossa soi täysiä Antti Tuiskun peto on irti ja televisiosta pauhasi samaan aikaan ylen viittomakieliset uutiset. Herkemmällä olisi saattanut jäädä kuntosaliharrastaminen siihen. Itselläkin se oli lähellä, mutta hammasta purren etsin kaukosäätimen ja vaihdoin kanavaa, radiosta.
Tässähän ei ollut vielä kaikki, sillä kuntosalin ilmanvaihto oli pois päältä ja voin kertoa, persjalkaisella oli aivan älytön hiki. Niistä ylipitkistä verkkareista sai vääntää hikeä pois ja ne märät kalsarit oli persvaossa niin tiukasti, että meinasi mennä sorkkarauta hommiksi. On tää ihmiselo sitten niin leppoisaa :)
sunnuntai 21. elokuuta 2016
Blockfeast!
Hyvä esimerkki vapaan kasvatuisen tuloksista. Toki ainahan näitä äitin ja isin pikku höpönassuja on ollut, mutta nämä alati yleistyvät huume hommat eivät ole välttämättä hyvä kehityssuunta, eikä kyllä 13-vuotiaiden tarvitsisi viinankaan kanssa läträtä.
Itsellä on neljä 13-16 vuotiasta junioria kotona ja mietin, että mitä siinä tekisi, jos heistä ilmenisi jotai tuollaista. Olisi edessä vakava itsetutkiskelun paikka. Mikä olisi mennyt kasvatukseessa niin pieleen, että se heijastuisi lasten käyttäytymiseen noin pahasti. Täytyy toivoa ettei noin koskaan käy ja voimia heille jotka joutuvat tilanteen kanssa elämään.
lauantai 20. elokuuta 2016
perjantai 19. elokuuta 2016
Ei me mitään olla tehty?!?
Niih, onpa ihanan lutusia lemmikkejä. Joo näkis vaan ja kuulis kolinaa. Niinpä, kolinaapa hyvinkin. Turtlesi kolistelee pitkin lattioita kuin tyhjä peltitynnyri ja kaksi kattia hyppii seinille kuin marakattilauma...niin ja mielellään tämä kaikki älämölö ajoitetaan yöaikaan. Kyllä minä tiedän, että kissa on yöeläin, mutta kun kilpikonnakin tuntuu samaistuneen tähän kattikaksikon elämäntyyliin. Sitten kun niille sanoo "kauniisti", että olkaa HILJAA niin komento pysyy mielessä vain hetkisen. Sen aikaa kolme silmäparia tuijottaa minua kuin korppikotkat ja hetken päästä sama ralli jatkuu. P*rkele, että välillä meinaa mennä hieman tunteisiin!
torstai 11. elokuuta 2016
Leikkauslista!
Jotenkin surullista luettavaa nämä hallituksen viimeisimmät leikkauslistat. Näillä toimenpiteillä haetaan tällä kertaa 200 miljoonan säästöjä.
-Lapsilisät.
-Sotilasavustus.
-Asumistuki.
-Valtionosuus ansiopäivärahasta.
-Valtionosuus peruspäivärahasta.
-Valtionosuus työmarkkinatuesta.
-Valtionosuus aikuiskoulutustuesta.
-Valtionosuus vuorottelukorvauksesta.
-Valtionosuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista.
-Vähimmäispäivärahat.
-Lääkekorvauksen kattoraja.
-Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista.
-Kansaneläkkeet.
-Takuueläkkeet.
-Perhe-eläkkeet ja lapsikorotukset.
-Vammaisetuudet.
-Eläkkeensaajan asumistuki.
-Rintamalisät.
-Opintoraha.
-Starttiraha
Niinpä, köyhiltä otetaan kun muilta ei uskalleta. Ei puutu enää oikeastaan muuta kuin määrätään kuusi päiväinen työviikko ja samalla poistetaan kodin ja työpaikan väliset matkustamisen verovähennysoikeudet. Ei tietenkään saisi sanoa, mutta tämä maahanmuutto ongelma ajaa kansalaiset ja sitä myöten koko valtion konkurssiin...anteeksi kukkahattutädit.
-Lapsilisät.
-Sotilasavustus.
-Asumistuki.
-Valtionosuus ansiopäivärahasta.
-Valtionosuus peruspäivärahasta.
-Valtionosuus työmarkkinatuesta.
-Valtionosuus aikuiskoulutustuesta.
-Valtionosuus vuorottelukorvauksesta.
-Valtionosuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista.
-Vähimmäispäivärahat.
-Lääkekorvauksen kattoraja.
-Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista.
-Kansaneläkkeet.
-Takuueläkkeet.
-Perhe-eläkkeet ja lapsikorotukset.
-Vammaisetuudet.
-Eläkkeensaajan asumistuki.
-Rintamalisät.
-Opintoraha.
-Starttiraha
Niinpä, köyhiltä otetaan kun muilta ei uskalleta. Ei puutu enää oikeastaan muuta kuin määrätään kuusi päiväinen työviikko ja samalla poistetaan kodin ja työpaikan väliset matkustamisen verovähennysoikeudet. Ei tietenkään saisi sanoa, mutta tämä maahanmuutto ongelma ajaa kansalaiset ja sitä myöten koko valtion konkurssiin...anteeksi kukkahattutädit.
keskiviikko 10. elokuuta 2016
Koulun alku!
Vanhimmalla tytöllä alkoi lukio, vanhimmalla pojalla ammattikoulu ja kahdella nuorimmalla kahdeksas ja yhdeksäs luokka. Yksi kysymys tässä kaikessa kuitenkin vaivaa mieltäni, mihin h*lvettiin se kesä hävisi? En tiedä, mutta omassa nuoruudessa kesäloma tuntui paljon pidemmälle ja siinä ehti tehdä vaikka sun mitä. Nyky kesälomalla ei ehdi muuta kuin viettää juhannusta ja tehdä pari reissua ja that's it, tai ainakin se tuntuu siltä.
En ole onneksi meidän perheen ainoa josta loma tuntui menevän liian nopeasti. Kysyin nimittäin tänä aamuna meidän nuorimmalta tytöltä ennen kouluun lähtöä, että onkos kiva lähteä? Hänen ilmeestä pystyi lukemaan, "haista sinä ukko pitkä p*ska". Hänelle koulunkäynti on ollut alusta asti hieman vaikeaa, vaikka kohtuullisella menestyksellä sitä onkin käynyt. Muilla lapsilla, tai nykyään jo nuorilla koulu on ollut selkeästi helpompaa. Ehkä tämä alkaa taas tästä sujumaan, siis tämä ainatauluarki. Lapsia ei näy kuin vilaukselta silloin tällöin johtuen omasta vuorotyöstä ja heidän jatkuvista menoistaan. Onneksi ensikesään ja lomaan ei ole enää kovin pitkä aika, vaivaiset yhdeksän kuukautta kylmää, märkää ja pimeätä. Hienostihan sen jaksaa, jos tuuri käy ja terveyttä piisaa.
En ole onneksi meidän perheen ainoa josta loma tuntui menevän liian nopeasti. Kysyin nimittäin tänä aamuna meidän nuorimmalta tytöltä ennen kouluun lähtöä, että onkos kiva lähteä? Hänen ilmeestä pystyi lukemaan, "haista sinä ukko pitkä p*ska". Hänelle koulunkäynti on ollut alusta asti hieman vaikeaa, vaikka kohtuullisella menestyksellä sitä onkin käynyt. Muilla lapsilla, tai nykyään jo nuorilla koulu on ollut selkeästi helpompaa. Ehkä tämä alkaa taas tästä sujumaan, siis tämä ainatauluarki. Lapsia ei näy kuin vilaukselta silloin tällöin johtuen omasta vuorotyöstä ja heidän jatkuvista menoistaan. Onneksi ensikesään ja lomaan ei ole enää kovin pitkä aika, vaivaiset yhdeksän kuukautta kylmää, märkää ja pimeätä. Hienostihan sen jaksaa, jos tuuri käy ja terveyttä piisaa.
tiistai 9. elokuuta 2016
Graffiti!
Ihmisellä on ollut kautta aikain tarve maalata kuvia mitä erinäisiin paikkoihin. Esihistorialliset luolamaalaukset esimerkiksi kertoivat jälkipolville sen aikaisesta elämästä. Nykypäivänä ei tarvitse mennä syrjäisiin luoliin löytääkseen näitä "taideteoksia", sillä niitä löytyy ihan kotikulmilta. Ne ovat graffiteja, mikä upea taiteenlaji! Välillä joutuu oikein pysähtymään ja ihailemaan näitä luomuksia, samalla miettien niitten syvintä olemusta ja tarkoitusta. Tässäkin eräästä alikulkutunnelista löydetyssä "luolamaalauksessa" on räväkkä DEATH teksti ja alla hämyinen kirkkovene. Siinä on ollut taiteilijalla luomisen tuskaa kerrakseen, alku ja loppu samassa kuvassa. Yksinkertaista, mutta samalla niin oivaltavaa. Se mitä tuo töherrys kertoo tuleville sukupolville tämän päivän elämästä on vaikea sanoa, ehkä se kertoo elämän raadollisuudesta, tiedä häntä.
maanantai 8. elokuuta 2016
Peilisali!
No niin, kesärötväily on ohi ja aika aloittaa taas säännöllinen saliharjoittelu. Aamutuimaan meikäläisellä oli sen verran reilusti virtaa, että päätin lähteä fillarilla peilisalille. Mietin, että sinä samallahan saan alkulämmön kätevästi ja ei tarvitse tuhlata kallista aikaa sitten salilla alkulämmittelyyn. Tosiaan, alkulämmittelynä se toimi hienosti. Matkaa kotipihasta kertyy jumppasalin pihaan kokonaista puolitoistakilometriä ja voin kertoa, että silläkin matkalla tälläinen kesämakkaran turvottama keski-ikäinen mies saa oikeasti hien pintaan. Salin pihaan päästyäni olo ei ollut enää yhtään niin innokas. Paita märkänä ja perseessä hiertymä, johtuen nykypyörien kivikovasta satulasta. Sisälle päästyäni ja ensimmäistä liikesarjaa tehdessä kuulin huohottavaa hengitystä takanani. Hetken jo mietin, että oliko joku nainen kenties saanut minusta jonkun "vision", mutta selän takana olikin vanhempi mies joka alkoi välittömästi kertomaan uudesta harjoitusmenetelmästään. Siihen kuului hänen kertoman mukaan pitkät sarjat ja lyhyet palautukset. Normaalisti hänellä menee jopa yli kaksi tuntia salilla, mutta tällä harjoitusmenetelmällä hän aikoo puolittaa tämän ajan. Tuijotin häntä hetken aikaa kuin tullivirkailija maahanmuuttajaa ja aloitin toisen sarjan tekemisen hänen jatkaessa "personal trainer" kertomustaan. Tosiaan, toisille saliharjoittelu on sosiaalinen tapahtuma, jossa suurinosa energiasta ja ajasta menee kaikennäköiseen höpöttelyyn ja toiset vastaavasti keskittyy siihen mitä on tekemässä. Noh, onneksi tämä pitkien sarjojen ja lyhyiden palautusten pioneeri ymmärsi jossain vaiheessa lopettaa ja sain tehdä omat harjoitukseni loppuun asti rauhassa. Lähtiessäni pois huomasin, että tämä samainen kaveri nojaili erääseen laitteeseen, jota joku muu teki ja suu kävi kuin Antero Mertarannalla konsanaan, edelleen. Itsellä meni aikaa salilla suunnilleen tunti ja uskoisin, että tämä "pioneeri" ei päässyt ainakaan tänään aikatavoitteeseensa.
lauantai 6. elokuuta 2016
Kissat!
Kissa on eläin, joka ei mielestäni ymmärrä sääntöjen ja siisteyden päälle yhtään mitään, tai ei ole ainakaan ymmärtävinään. Meillä on kaksi tällaista ymmärtämätöntä tapausta ja välillä tuntuu, että ne tekee juuri niin kuin ei pitäisi. Jos sanot kissalle, siis ihan ystävällisessä hengessä, että älä raavi sohvaa, niin ei tarvitse kuin selän kääntää ja se raatelee taas sinun lempi paikkaasi, että säleet vaan lentelee.
Sitten toinen asia, olen sanonut näille meidän "ötököille" varmasti satoja kertoja, kun käytte tarpeillanne siellä hiekkalaatikolla niin voisitteko millään olla levittelemättä sitä kissanhiekkaa ympäri vessan lattiaa. Noh, seuraavan kerran, kun menet itse sinne vessaan niin kävelet kuin Saharan autiomaahan, toki sillä erotuksella, että jalkojesi alla oleva hiekka ei polta varpaita. Hiekkaa on nimittäin lattialla aika usein kuin lapiolla viskottu. En vaan tajua mitä hienoa siinä on levitellä sitä hiekka ympäriinsä. En ole saanut näiltä levittäjiltäkään siihen vieläkään yhtään järkevää vastausta.
Sitten lisää näitä "näkemyseroja", siis tässä siisteys asiassa on mattojen asento lattialla. Minun mielestä mattojen pitäisi olla lattialla suorassa, mutta kissat on sitä mieltä, että joka maton pitää olla mytyssä. Olen käynyt keskusteluja heidän kanssaan tästä matto asiasta useita kertoja ja yrittänyt kertoa heille miten vaarallisia nämä mytyssä olevat matot ovat ihmisille, varsinkin yöllä pimeässä. Olen yrittänyt vedota heidän tunteisiin kertomalla, että ihminen ei näe yhtä hyvin pimeässä kuin kissa ja hän voi kompastua siihen mytyssä olevaan mattoon, lyödä päänsä ja pahimmassa tapauksessa menehtyä. Tämän jälkeen olen kysynyt, että kuka heidät tämän pahimman mahdollisen skenaarion jälkeen ruokkii? Viimeisimmässä keskustelussa he katsoivat ensiksi minua ja sen jälkeen vaimoani, vähän niin kuin siihen malliin, että ette te voi yhtäaikaa siihen kompastua. Niinpä niin!
Sitten olisi vielä yksi asia, nimittäin valojen sammuttaminen. Ihmisille se tarkoittaa nukkumaan menoa. Kissan mielestä se on vastaavasti parasta koko elämässä, sillä kissahan on yöeläin. Sillon voi riehua, pudotella tavaroita, kurnuttaa ja naukua kovaan ääneen ja kävellä vaikka nukkumassa olevan omistajan kasvojen yli, tai mikä parasta, juosta hänen yli täysiä kynnet esillä. Kissan mielestä omistajan voi myös herättää keskellä yötä, jos on esimerkiksi nälkä tai muuten vaan tylsää.
On kissoissa toki hyviäkin puolia. Esimerkiksi...hmmm...noh, kylminä talvi iltoina ne lämmittää sylissä ollessaan mukavasti, siis jos ne suostuvat syliin tulemaan ja jos lattialle tippuu ruoantähteitä niin ei tarvitse itse vaivautua siivoamaan sitä. On kissoissa varmasti muitakin hyviä puolia, mutta ei nyt äkkiseltään tule mitään muuta mieleen.
perjantai 5. elokuuta 2016
Perjantain resepti!
Perjantain resepti:
Varaa ensiksi kahdeksan tuntia työn tekoon, mielellään lähde sinne töihin aamuyöllä.
Lisää siihen heti töistä tullessasi asunnon siivousta.
Sekaan hyppysellinen pyykin pesua.
Kirsikaksi "kakun päälle" vielä nurmikon leikkaus.
Muistithan jossain välissä tehdä ruokaa, jos et niin aijai!
Lopputuloksena voit nauttia astetta karummasta perjantaista ja olo on niin pirteä, että tekisi mieli hyppiä pihassa naapureitten iloksi tiikeriloikkia...alasti. Elämä on asenne kysymys, jaksaa jaksaa :)
Varaa ensiksi kahdeksan tuntia työn tekoon, mielellään lähde sinne töihin aamuyöllä.
Lisää siihen heti töistä tullessasi asunnon siivousta.
Sekaan hyppysellinen pyykin pesua.
Kirsikaksi "kakun päälle" vielä nurmikon leikkaus.
Muistithan jossain välissä tehdä ruokaa, jos et niin aijai!
Lopputuloksena voit nauttia astetta karummasta perjantaista ja olo on niin pirteä, että tekisi mieli hyppiä pihassa naapureitten iloksi tiikeriloikkia...alasti. Elämä on asenne kysymys, jaksaa jaksaa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)