Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
keskiviikko 24. elokuuta 2016
Elämisen riemua!
Kävinpä näin aamutuimaan kuntosalilla. Kuntosali, joka mielletään paikaksi jossa ihmiset pukeutuu hyvin istuviin trikoisiin ja hihattomiin paitoihin, väärin. Itsellä ainoa hyvin istuva vaatekappale oli tänään sukat. Kalsarit oli koko ajan persvaossa, vanha reilun kokoinen t-paita jossa oli reikiä muuallakin kuin pääaukossa ja hihoissa. Tämän lisäksi minulla oli liian pitkät verryttelyhousut, joka johtuu siitä kun olen tällainen persjalkainen. Selkä on pitkä kuin kiitorata ja jalat, noh, on minulla jalat. Tästä johtuu ikuinen ongelma, sopivien housujen löytäminen. Ainoat koskaan löytämäni sopivan mittaiset housut ovat olleet bermunda shortsit, mutta ei kehtaa niissäkään kokoajan liikkua. Joskus käy ihan oikeasti kateeksi kavereita jotka menee housukauppaan ja sopivat löytyy alta aikayksikön. Itsellä menee ensiksi kolme varttia sovituskopissa kiroillessa ja hikoillessa. Tämän jälkeen täytyy vielä mennä ompelimoon ja leikkauttaa puolimetriä pois lahkeista. V*ttu että osaa välillä ottaa päähän tämä ruumiinrakenne.
Ruumiinrakenteesta huolimatta kävin kuntosalilla jossa tänään huuti radio ja televisio päällekkäin. Jossain vaiheessa radiossa soi täysiä Antti Tuiskun peto on irti ja televisiosta pauhasi samaan aikaan ylen viittomakieliset uutiset. Herkemmällä olisi saattanut jäädä kuntosaliharrastaminen siihen. Itselläkin se oli lähellä, mutta hammasta purren etsin kaukosäätimen ja vaihdoin kanavaa, radiosta.
Tässähän ei ollut vielä kaikki, sillä kuntosalin ilmanvaihto oli pois päältä ja voin kertoa, persjalkaisella oli aivan älytön hiki. Niistä ylipitkistä verkkareista sai vääntää hikeä pois ja ne märät kalsarit oli persvaossa niin tiukasti, että meinasi mennä sorkkarauta hommiksi. On tää ihmiselo sitten niin leppoisaa :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti