perjantai 30. kesäkuuta 2017

Särkänniemi!



Eilinen reissu Tamperelaiseen huvipuistoon oli aikalailla onnistunut ainakin meidän jälkikasvun mielestä. Itselläkin oli ihan hauskaa muutamaa pettymystä lukuunottamatta. Ensimmäinen pettymys liittyi siihen, kun huvipuiston porteista sisään päästyäni ajattelin mennä siihen korkeaan torniin jossa on neula päässä. Jonotin noin puolisen tuntia hissiin jolla sinne huipulle olisi päässyt ja juuri kun olin astumassa kyseiseen pömpeliin niin mahassa möyrähti ja hissijono muuttui äkisiti vessajonoon. Jos tästä möyräyksestä jotain positiivista hakee niin onneksi tämä vatsan varoittava singnaali tuli ennen hissiin astumista, eikä vasta siellä hississä. Hississä olisin saanut todennäköisesti syytteen terrorismista. Siellä tällainen kontroloimaton hapen syrjäyttävä kaasuisku olisi saattanut olla jopa kohtalokas, tai ainakin traumatisoiva kanssamatkustajien kannalta ja itsellä olo olisi ollut kuin kaasuiskusta syytetyllä Saddam Husseinilla aikoinaan. Vessasta päästyäni en enää uskaltanut aloittaa jonottamista uudestaan ja niinpä päätin mennä toiseen suosikki kohteeseeni delfinaarioon, joka olikin sitten se toinen pettymys. Delfinaarion ovelle päästyäni kyselin henkilökunnan edustajalta näytösten aikatauluja. Hän kuitenkin kertoi näiden riskimpien silakoitten lähteneen Kreikan lämpöön. Siis WTF?!? Jäin hölmönä seisomaan siihen rakennuksen eteen ja miettimään, että millähän h*lvetillä nämä delfiinit olivat oikein sinne Kreikkaan asti matkustaneen, ei ainakaan finnairin sinivalkoisilla siivillä. Viereiseltä näsijärveltä ei uimalla pääsisi kovin helposti itämerelle, tai jos pääsisikin niin silti matka Kreikkaan asti olisi mahdoton paikka, varsinkin koko ikänsä vankeudessa eläneelle delfiinille.



Kaksi suosikki kohdettani, tai oikeastaan ainoat kohteet mihin olisin pystynyt kyseisessä huvipuistossa menemään ja molempien kokeminen oli liki mahdotonta. Itselle tulee pahaolo kaikissa pyörivissä tai keinuvissa laitteissa ja näin ollen muiden viihtyvyyden kannalta oli siis järkevämpi jättää väliin nämä takuuvarmat oksennusrefleksi laitteet. Niinpä keskityin pelkästään odotteluun ja seitsemän pitkää tuntia myöhemmin meidän juniorit saivat tarpeekseen näistä vemputtimista. Heille päivä oli varmasti ikimuistoinen. Saivat kiertää laitteissa niin paljon kuin halusivat. Itsellä ikimuistoiset kokemukset rajoittuivat ainoastaan auringon polttamaan ihoon ja siihen, että lokki yritti varastaa eväät, mutta kaikesta huolimatta ihan hauska päivä.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Martti Vainio!

Poika sai houkuteltua meikäläisen tänään vuosien tauon jälkeen juoksulenkille. Kehuskelinkin hänelle heti ensitöikseni vanhoilla meriitteilläni ajalta jolloin tossu ei paljoa painanut. Täytyy kyllä sanoa, ettei vanhoista meriiteistä ollut tänään mitään hyötyä. No okei, ensimmäinen satametriä meni ihan ok, mutta siitä eteen päin näkö alkoi sumenemaan ja veri maistumaan suussa, kiitos 30 ylimääräisen painokilon ja umpisurkean juoksukunnon. Melko p*rse hommaa näin äksitään. Jopa niin syvältä, että tekisi mieli soittaa nuoruuteni juoksuidoli Martti Vainiolle ja kysellä sen salakavalan talonmiehen puhelinnumeroa. Lopputuloksena tästä äkillisestä juoksentelusta jalkoja särkee niin maan pirusti, että tekisi mieli pätkiä ne kirveellä irtipoikki, ja kaikki tämä tuska vaivaisen kahdenkilometrin juoksulenkin jäljiltä. Onneksi kuitenkin tajusin, että ei tarvitse juosta näin ensimmäisellä kerralla yhtään sen pidempään, sillä pohkeet olisivat todennäköisesti tippuneet jossain välissä lenkkipolun varteen. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, sillä kaikesta huolimatta juoksu on ihan kivaa hommaa. En tiedä mistä lie johtuu??? Johtuisiko masokistisesta luonteesta vai sitten tuntemattomisista afrikkalaisista sukujuurista?

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Savolaista kieroutta!



Kun Keski-Suomalainen mies ajaa Kuopion ohitustietä pitkin tavoitteena päästä mahdollisimman nopeasti kotiin ja silti hän löytää itsensä ikeasta syömässä lihapullia niin äkistään luulisi, että silloin ei ole kaikki kunnossa. Minulle kävi eilen juuri näin. En tiedä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että savossa lisätään jonkin tahon toimesta kieroutta hengitysilmaan, oisiko savonvoiman kivihiilivoimala, joka vaikuttaa varsinkin ohikulkumatkalla oleviin naisiin ja teini-ikäisiin lapsiin. Kyydissä olleet vaimo ja lapset saivat minut nimittäin kierolla viekkaudella ajamaan kauppakeskus matkuksen rampista sisään vasten tahtoani ja siellähän sitä sitten oltiin savolaisessa ostoshelvetissä. "Ollakko vai eikö olla, soattaahan tuo olla, tae sitte olla olemati". Tuollaista sitä sai sitten kuulla koko ikeassa olo ajan. Se mikä jäi hieman ihmetyttämään, savolaisten suosituin lemmikkieläin on kuulema kalakukko, ainakin jos on uskominen siinä ikean parkkipaikalla asiasta kertonutta miestä. Mahtaa olla koomisen näköinen "elläin". Kaikesta huolimatta lihapullat toimi jälleen kerran ja kaiken kaikkiaan oli niin haaskaa, että oikein naaratti

torstai 22. kesäkuuta 2017

Juhannustaiat!



Juhannustaiat ovat kuuluneet kautta aikain suomalaiseen juhannusperinteeseen. Itse olen pitänyt niitä aina naisten juttuna. Jos joku mies kuitenkin haluaisi niitä testailla niin ajattelin hieman muokata niitä miehisempään suuntaan, niin ei näytä ihan niin homolta sitten kun niiden toimivuutta testaillaan.

1. Kun juhannusyönä asetat vastakkain kaksi peiliä, niin aamulla tukka pystyssä herätessäsi todennäköisesti mietit, että mitä v*ttua täällä on tapahtunut.
2. Laita nukkumaan mennessäsi vasemman jalan sukka väärinpäin jalkaan, niin näet todennäköisesti seuraavan pyykinpesun jälkeen yhden puhtaan parittoman sukan.
3. Lakaise juhannusyönä makuuhuoneesi lattia alasti, vain punainen rihma vyötäisilläsi, vyölaukkukin käy niin ei tarvitse alkaa heti juhannuksen jälkeen imuroimaan.
4. Mies, voit nähdä entisen rakastettusi poliisimaijan lasin läpi, kun kierrät taloyhtiön saunan naisten juhannussaunan aikaan kolmesti ja katsot sitten saunassa olevasta "luukusta" sisään. Tämän taian yhteydessä sinulla tulee olla kuitenkin jokin verran rahaa, muuten pahat voimat uhkaavat sinua maksamattomien sakkojen vuoksi.
5. Heitä juhannussaunan jälkeen ainut vasta saunan katolle, varsinkin jos olet ensimmäinen saunoja, mutta pidä heittokäsi tarkkana, sillä siitä suunnasta, minne vastan pää (kädensija) osoittaa tulee todennäköisesti tuleva tappelukaverisi.
6. Pysy kokon lähellä ja mielellään siinä suunnassa minne savuaa. Näin voit varmistella vanhaa uskomusta, jonka mukaan savu seuraa lampaan n**siaa.
7. Kun kokko on melkein palanut, hyppää tuulipuku päällä sen yli. Näin varmistat sen, että sukulaiset pääsevät todennäköisesti lukemaan seuraavan viikon lehtestä sinun nostattaneen juhannuksena menehtyneiden lukumäärää yhdellä.
8. Kuuntele koko juhannus käen kukuntaa, jos ei muuten niin sitten vaikka youtubesta, sillä tavalla näet itsesi ja läheisiäsi kunnossa juhannuksenkin jälkeen.

Hyvää juhannusta!

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Alkoholilain muutos!

Voi tätä ilon ja onnen päivää, limuviinat saatiin vihdoinkin kauppoihin. Sitä tässä vaan mietin, kun itse en juo limsaa ja kirkas viinakaan ei maistu niin olenko niin sanottu väliinputoja?!? Toisin sanoen en pääse jatkossakaan nauttimaan näiden vapautettujen tuotteiden entistä helpommin saatavilla olevista epäedullisista terveysvaikutuksista. Itse olen kuitenkin roskaruoan suuri ystävä, niinpä vaadin hallituksen korvaavan tämän seuraavanlaisella lakimuutoksella. Limuviinan kaltaisten epäedullisten terveysvaikutusten takaamiseksi meikäläisen kaltaisille ihmisille lihapiirakoiden ja nakkien rasvapitoisuuksia pitäisi nostaa vähintään puolella nykyisestä, niin ja ranskanperunoihin lisättävän suolan reilua lisäämistä. Tämän lain noudattamisen turvaamiseksi voitaisiin määrätä seuraavanlainen ukaasi, liian vähäisestä rasvan ja suolan käytöstä kiinni jäävällä yrittäjä menettäisi grillin/ tai muun siihen rinnastettavan toiminnan kiinteistöineen päivineen valtiolle ja päälle tulisi vielä iso sakko, sekä ikuinen liiketoimintakielto. Pääsisinpähän sitä kautta nauttimaan itseaiheutetusti terveyskeskuksen palveluista tukkiutuneitten verisuonieni kanssa näiden limuviinalla maksansa tuhonneiden ihmisten seuraksi. Sillä itseni tuntien meikäläisen lihapiirakoiden, nakkien ja ranskalisten kulutus muuttuisi tämän lain myötä aivan holtittomaksi. Tosiaan, jos joku ei osannut lukea rivien välistä niin on tämä alkoholilain uudistus ollut melkoinen sirkus, ja nyt tämä sirkus näyttäisi jatkuvan kukkahattutätien someraivona.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Parisuhteen vaimennus!

Seitsemäs työpäivä menossa putkeen ja neljä olisi vielä edessä. Joku voisi pitää tätä kohtuuttomana, mutta minusta se ei ole sitä varsinkaan, kun tämän jälkeen meikäläisellä alkaa yli neljänviikon loma. Tässä vaiheessa alkaa väkisinkin ajattelemaan sitä, siis sitä mitä lomalla tekisi. Itsellä ei ole varsinaisia lomasuunnitelmia, eikä vaimokaan ole mistään ihmeellisemmästä meikäläistä informoinut, joten edessä olisi sellaista rentoa lomailua ilman varsinaista päämäärää. On kuitenkin yksi asia mitä olen tässä muutaman päivän suunnitellut, ajattelin nimittäin pitkästä aikaa panostaa oikein parisuhteeseen.

Tilasin tuossa toissaviikolla meidän toiseen autoon iskunvaimentimet ja ne tuli viime maanantaina postimiehen toimesta oikein kotiovelle asti. Olin jopa hieman yllättynyt suomen postin nopeasta palvelusta ja kiitinkin tätä postipatea oikein kädestä pitäen. Tämän jälkeen nostin nämä monttujenvaimentajat meidän keittiönpöydälle ja siinähän ne vaimentimet vieläkin lojuvat. En ole yksinkertaisesti vaan saanut itsestäni tällaisessa työrupeamassa niin paljon irti, että olisin siirtänyt ne tästä välivarastosta varsinaiseen varastoon odottamaan asennusta. Me asutaan kuitenkin toisessa kerroksessa ja ne pitäisi viedä kellariin asti. Meillä on kyllä melkoisen kookas keittiön pöytä, sellainen 8-10 hengen syöttämö ja mielestäni ne mahtuvat siinä väliaikaisesti olemaan, mutta vaimo ei oikein arvosta niitä siinä pöytäliinalla kukka-asetelman vieressä. Ne pilaavat ilmeisesti fengshuin, eli ne eivät sovi keittiön verhojen kuosiin tai jotain, näin minä asian järkeilin. Nyt tilanne alkaa olemaan sitten sellainen, miten sen nyt nätisti sanoisi, sanotaanko nyt vaikka niin, että vaimon mielen vaimennus alkaa olemaan lopussa tämän asian suhteen.

Noh, nyt on ensimmäisen lomaviikon ainut suunniteltu teko valmiiksi mietitty ja mahtaa vaimo olla yllättynyt, kun vaimentimet häviää siitä pöydältä jo ensimmäisen lomaviikon aikana. Saattaa pian tarjota siitä hyvästä meikäläiselle muutakin kuin jyrkkiä mielipiteitä

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Kuvajainen!



Tienpäällä ajellessa pitkin maakuntia tulee väkisinkin nähtyä kaikennäköisiä mainoksia tienvarsilla. Osa on luvan kanssa rakennettuja ja valaistuja suurten toimijoiden mainoksia, mutta osa on sitten näitä nitojalla lyhtypylvään kupeeseen iskettyjä. Näistä omatoimimainostajista tuli mieleen, että tänä kesänä näyttäisi tehneen paluun ainakin tällä seudulla missä itse asun nämä "Jeesus tulee" mainokset. Ihmettelin tuossa taannoin eräällä reissulla vaimolle oikein ääneen, että mihinkähän nämä uuden tulemisen mainokset olivat oikein hävinneet. Ehdinkin jo hieman huolestumaan, että onko joillakin vahva usko alkanut horjumaan vai mikä on, kun en ollut vuosiin niitä nähnytkään. Mutta ei hätää, siellä ne näyttäisivät taas olevan entistä ehompana. Itselle uskonto ei ole tabu. Mielestäni jokainen saa uskoa mihin haluaa ja saa harjoittaa sitä miten haluaa, kunhan ei tule tyrkyttämään sitä minulle. Tien varsilla oman näkemyksensä kertominen tuollaisilla mainoksilla 100km/h ohi ajaville autoilijoille on ihan jees verrattuna siihen, että tullaan kutsumatta oven taakse tyrkyttämään omia näkemyksiä ja siitä kertovia julkaisuja. Sitä minä näissä omatoimimainoksissa vaan ihmettelen, kun tämä "pian" sana on säilynyt niissä kaikki nämä vuodet. Olen kuitenkin nähnyt näitä samankaltaisia informaatio lappuja lähemmäksi neljäkymmentä vuotta ja aina niissä vaan kerrotaan, että "tulee pian". Eiköhän se usko tähän pian tulemiseen ala jossain vaiheessa hieman häviämään ainakin lauman heikompi luontoisilta yksilöiltä. Noh, ei kait siinä mitään, jos vaan jaksaa odottaa. Siihen se kait perustuu, uskotaan ihmeisiin ja toivotaan, että se tapahtuu mahdollisimman pian.



Olin viemässä reissun jälkeen autoa pesuun ja muistelin nähneeni vuosien varrella juttuja lehdistä missä kerrotiin tämän samaisen hahmon, tai miksi häntä nyt kutsuakaan ilmestyneen ihmisille mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Jotkut ovat havainneet Jeesuksen kasvot paahtoleivässä ja joillekin on muodostunut hänen kasvojen muotoinen syntymämerkki iholle. Suurimmasta osasta näistä kuvista en nähnyt Jeesuksen kasvoja hyvällä tahdollakaan, varsinkaan kun en ole tavannut häntä koskaan. Ehkä se menee samalla tavalla, kuin nuorina maattiin kuumana kesäpäivänä nurmikolla serkkujen kanssa ja katseltiin ohi lipuvien pilvien muotoja ja yritettiin muodostaa niistä mitä kummallisipia hahmoja mielikuvituksen avulla. Välillä samasta pilvestä saatiin useita eri hahmoja. Se oli ihan hauskaa puuhaa silloin ja sitä samaa tulee harrastettua vielä näin vanhoillakin päivillä, ihan vaan hauskuuttaakseni vaimoa. Hänkin on alkanut tekemään sitä samaa aina silloin tällöin. Mikäs siinä, hauska ja halpa hupi tylsiin hetkiin. Tosiaan, olin viemässä sitä autoa pesuun ja pesuvuoroani odotellessa katseeni osui likaisen autoni kylkeen. Hieman jopa säikähdin, sillä siihen oli muodostunut pakettiauton kuvajainen. Toiset eivät näe kuvassa muuta kuin likaisen auton, mutta minun mielestä siinä möllötti selvästi toyota hiace. Mietin siinä samalla, että mistähän tämä mahtaa olla ennen. Hetken päästä asia selvisi. Nimittäin pakettiauto pääsi ennen minua pesuun. No joo, nämä ovat toisien mielestä vakavia asioita, mutta jokainen tallaa tavallaan ja muodostaa mielipiteen tai näkemyksen oman halun mukaan. Jos joku näkee jossakin asiassa uhkan niin toinen saattaa nähdä mahdollisuuden.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Puhelinmyyjä!

Sain tänä aamuna puhelun tuntemattomasta numerosta. Puhelinmyyjähän sieltä soitti minulle pitkästä aikaa. Tällä kertaa olisin saanut ilmaiseksi, siis ILMAISEKSI pyykinpesujauhetta, joka toimii puhelinmyyjän mukaan viimeisen päälle niin kylmässä kuin kuumassakin vedessä ja on kaiken lisäksi allergiaystävällistä. Itse tällaisena allergikkona pidän kylmänä vetenä lähes jäätymispisteessä olevaa vettä ja kuumana vetenä kiehuvaa vettä. Olin melkoisen hämmästynyt pesujauheen ylivertaisesta toiminta-alueesta ja pyysinkin innoissani myyjää soittamaan vaimolleni. Hän nimittäin tietää näistä jauheista enemmän ja kaiken lisäksi päättää millä meillä milloinkin pyykkiä pestään. Puhelinmyyjä oli hetken hiljaa ja hyppäsi tämän jälkeen myyntiartikkelista toiseen niin rivakasti, että meikäläinen tippui täysin kärryiltä. Juuri kehuttu ylivoimainen pyykinpesupulveri olikin vaihtunut omegakapseleihin tai johonkin ja minun oli pakko keskeyttää hänen omega-pillereiden ylistysmantra ja kysyä pitääkö ne ihmepillerit laittaa myös sinne pyykin sekaan, eli toimiiko ne niin kuin huuhteluaineena vai mitenkä??? Tässä vaiheessa kuulosti ihan siltä, että joku puristaa puhelimen luuria niin lujaa, että rutina vaan kuului. Myyjä toivotti yllättäen hyvää päivänjatkoa ja sulki yhteyden. Jäin hieman pöljistyneenä tuijottamaan omaa puhelintani ja samalla mietin, että tässäkö meni meikäläisen tilaisuus saada ilmaiseksi ylivoimaisen mahtavaa pyykinpesupulveria ja huuhteluainekapseleita. Tämä on niin tätä meikäläisen tuuria. En sitten tiedä yhtään miksi hän lopetti puhelun. Olisiko sille ollut niinkin yksinkertainen selitys, että lakisääteinen kahvitauko painoi päälle, tai neidille iski vaan akuutti kakkahätä kesken puhelun ja siinähän ei auta jäädä paikoilleen istumaan, varsinkaan jos vatsa on kovin "hulivilillä". Sitä vaan, jos tämä samainen myyjä sattuu soittamaan jollekulle, ja jos siitä ei ole liikaa vaivaa niin pyytäisittekö häntä soittamaan minulle uudestaan, meillä jäi nimittäin tuo juttu hieman kesken. Sen lisäksi suosittelen lämpimästi kaikkia tarttumaan tähän käsittämättömän mahtavaan tarjoukseen.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Lintukäymälä!



En tiedä mitä helvettiä nämä nykylinnut oikein syövät?!? Oli nimittäin semmoinen savotta saada äsken niiden yön aikana roiskimat jätökset pois auton sivulasista ettei mitään rajaa. Normi autonpesuaineella ei ollut puhettakaan, että olisi irronnut. Ei muuta kuin vaimon siivouskaapille ja sieltähän löytyi "andy räjäyttää lian pois" purkki, mutta sama lopputulos silläkin. Eihän siinä muu auttanut kuin käydä hakemassa suunnilleen taltta ja vasara. Näiden jälkeen vielä loppusilaus kulmahiomakoneella ja nimenomaan nailonlaikkaa käyttäen niiin avot, paska oli poissa. Jotenkin tuntuu, että nämä meidän seudun kottaraiset ja muut lentävät siivekkäät syövät loctite-liimalla kuorrutettuja kärpäsiä ja dippailevat löytämiään toukkia kierrelukitteeseen, tai johonkin muuhun todella tiukkaan jämähtävään aineeseen. Auton maalipinnasakin oli roiskeita näistä lentopommeista, mutta niihin en uskaltanut kajota. Olisi todennäköisesti alkanut vaan vituttamaan, sillä nämä linnunjätökset ovat sellaisia, että nehän syövyttävät maalipinnat ja kaikkea. Sellainen toivoumus minulla olisi näille kaikenmaailman eläinaktivisteille ja muille viherpiipertäjille, että olisko se ihan älyyön projekti opettaa nämä lintuystävänne sisäsiisteiksi, tai tässä tapauisessa pihasiisteiksi. Rakentaisitte niiden linnunpönttöjen lisäksi vastavanlaisia lintukäymälöitä. Saisivat siellä paskoa ihan rauhassa ja säästyisi tällaiselta normaalilta kenellekään pahaa tekemättömältä ihmiseltä aikaa ja hermoja???

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Jokainen meistä on yksilö!



Kissa otti sillä aikaa sohvalla päikkärit, kun minä kävin jumpalla. Silti se on ihan älyttömässä kunnossa ja raatelee meikäläisen mennen tullen, jos vaan tarve vaatii. Jumpasta tuli mieleen, että mennessäni tuossa aamutuimaan salille siellä oli minun lisäkseni vain yksi henkilö. Sellainen keski-iän ylittänyt naishenkilö, joka oli jotenkin hätääntyneen näköinen. Ehdin jo hetken ajattelemaan, että hänellä oli oikeasti joku hätä kunnes hän kertoi ettei saanut salin blutoothsoitinta toimimaan älypuhelimellaan ja pyysi minua auttamaan. Kerroin hänelle, että tiesin kyseisestä soittimesta yhtä paljon kuin hän, eli en yhtään mitään ja menin pukuhuoneeseen. Tullessani pukuhuoneesta takaisin salin puolelle niin siellä raikasikin jo Jesse Kaikuranta täysillä ja samainen nainen kertoi minulle saaneensa laitteen toimimaan niin kuin en olisi kuullut. Tämän jälkeen hän pyyteli anteeksi musiikkivalintaansa ja kertoi, että sen voi vaihtaa mieleisekseen jos haluaa. Tässä vaiheessa meikäläisen ärsytyskynnys ylittyi ja kerroin hänelle Kaikurannan olevan yksi suosikeistani. Hän katsoi hetken minua hieman epäillen, mutta meikäläisen vitutuskäyrä alkoi olemaan sillä tasolla, että sen aisti varmasti. Hetken aikaa oli ihan rauhallista kunnes samainen nainen tuli taas pyytelemään anteeksi Juha Tapion soidessa taustalla. Tämä kesken meikäläisen tekemän sarjan esitetty anteeksipyyntö liittyi tällä kertaa siihen, että hän joutui kuulema poistumaan ja samalla musiikki lakkaisi kuulumasta, kun se tuli hänen spotify soittolistastaan. Otin toisen kuulokenapin pois korvalta, sanoin hänelle ettei haittaa, toivotin hyvää päivänjatkoa ja jatkoin rammsteinin kuuntelua. Näin jälkikäteen mietittynä hieman jo naurattaa tämä nainen, mutta täytyy vain todeta, että jokainen meistä on yksilö. Yleensä minulla on melkoisen pitkä pinna, mutta tänään oli vaan hieman huono aamu.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Sipilä ja Halla-Aho!

Halllitus kaatuu ja Halla-Aho on ihan hullu. Siinpä ne tärkeimmät päivänpolttavat asiat, tai mitä nyt jaksoin otsikoita iltapäivälehtien sivuilta äkistään vilkaista. Itselle tärkeintä on, ettei tarvitse keskittyä tähän paskanjauhantaan mitä iltapäivälehdet ja muut valtamediat suoltavat. Jokainen ajaa omaa aatettaan, tai sitten sen aatetetta joka eniten maksaa. En tiedä, mutta jotenkin tämä politiikka on mennyt sellaiseksi, ettei sitä jaksa enää pirukaan seurata vaikka pitäisikin. Ei tarvitse lukea kuin yksi juttu jostain niin alkaa v**uttamaan ja mielessä herää vain yksi kysymys. Mihin on hävinnyt kaikkien toitottama vaaliteema, yhdessä Suomi nousuun?!?



Minä seurailin paljon mieleummin aamulla takapihan elämää. Siellä nimittäin riitti kaikenmaailman mielenkiintoisia asioita, ainakin meidän kissojen mielestä. Heidän mielenkiinto keskittyi pääasiassa lintuihin ja kärpäsiin meikäläisen seuratessa sitä vierestä. Se on nimittäin niin, ettei näille meidän karvakasoille voi selkää siellä parvekkeella kääntää. Aika äkkiä käy niin, että häntä vaan vilahtaa kaiteen yli, kun jompi kumpi syöksyy ohiliitävän linnun tai kärpäsen perään alkukantaisten viettien johdattelemana. Tämä alkukantainen vietti, jota ei käsittääkseni ole päivitetty vastaamaan nykypäivän olosuhteita. Siis sillä tavalla, että saalistaja saattaa asua toisenkerroksen asunnossa ja sieltä toisesta kerroksesta on aika pitkä matka alas. Hienosti nämä meidän ötökät kuitenkin pärjäsivät ja eivät tippuneet, tai meinanneet edes tippua. Sisälle päästyään he aloittivat älyttömän paininujakan ja ristin heidät siinä samalla päivän uutsisten teemaa mukaillen Sipiläksi ja Halla-Ahoksi.

torstai 8. kesäkuuta 2017

Munakone!



Joo ei minulla oliskaan ollut mitään muuta tekemistä. Kanat munii tunnetusti, mutta niin munii myös tämä meidän turtlesikin. Vietin kyseisen ötökän kanssa melkein neljä tuntia meidän takapihalla ja katseli kun se kaivoi munintakuoppaa. Sen jälkeen rouva turtlesi pyöräytti kuoppaan kymmenkunta munaa ja lopuksi peitti sen kuopan. Oli sitten melkoisen hidasta puuhaa noilla sen räpyläraajoilla. Täytyy varmaan käydä ebayn ihmeellisessä maailmassa katsomassa, jos siellä jonku kiinanihme ois keksinyt turtleseille kaivuuhommia helpottavan lapion. Ei menis sen jälkeen ihan koko kesää takapihalla sitä vahtiessa. Tämä sama munintaoperaatio nimittäin toistuu noin kahden viikon välein arviolta elokuun loppupuolelle asti.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kotitalouskone!

Sain eilen ajatuksen katsellessani ulos ikkunasta. Maisema oli jotenkin sumuinen ja sitä ihmetellessäni tajusin kolminkertaisten ikkunoiden olevan pesun tarpeessa. Katsellessani ikkunaruutuja ja tehdessäni pesusuunnitelmaa, eli miettiessäni miten ihmeessä saisin ne puhdistettua niin katseeni osui ikkunan alaosaan, siis sinne ikkunakarmin alatasalle. Siellä makaili muutama kärpänen koivet sojossa menehtyneenä ja ihmettelin miten ihmeessä kyseiset ötökät oikein ovat päässeet sinne? Ikkuna oli kuitenkin tiivistenauhoilla tiivistetty, ruuduista ei puuttunut ainakaan suurempia palasia ja ikkunarungotkin näyttivät ehjiltä ilman ylimääräisiä reikiä. Tässä vaiheessa ajatuksenkulkuni katkaisi puhelimen soittiääni. Vaimo sieltä soitteli kuin tilauksesta ja sain häneltä suulliset ohjeet ikkunanpesusta ja hän kertoi, että meillä on myös sellainen ikkunanpesulaite. Sellainen akkukäyttöinen imevä ikkunalasta.



Ei muuta kuin hihat ylös ja tuumasta toimeen. Nuorempi poika tuli siinä samalla ihmettelemään puuhiani ja sain ylipuhuttua hänetkin mukaan projektiin. Siinä me sitten kaksista miehin pestiin ikkunoita. Minä olin koneenkäyttäjä ja poika pyyhki ikkunakarmit kuolleista kärpäsistä ja muusta liasta. Muuten kaikki meni niin kuun pitikin, mutta tämä "imevälasta" mehtyi keittiön ikkunoita pestessä. Laite sammui kuin seinään ja meillä oli homma pahasti kesken. Epäilin vahvasti, että siitä oli loppunut akku ja niinpä laitoin laitteen lataukseen. Odoteltiin puolituntia ja edelleenkään laite ei suostunut käynnistymään, joten sanoin pojalle, että eiköhän tämä ollut tässä ja jatketaan toinen kerta. Vaimon tullessa kotiin hän katsoi keittiön ikkunoita ja huokasi syvään. Yhteen ikkunaan oli tosiaan unohtunut pesuainevedet ja se näytti ihan joltain muilta kuin puhtaalta. Siinä minä sitten yritin selittää ja sysätä syytä laitteen niskaan. Laite oli todennäköisesti hajonnut ja me ei pojan kanssa löydetty mistään sellaista manuaalikäyttöistä ikkunalastaa. Vaimo otti laitteen käteen ja käynnisti sen. IMEVÄLASTA hyrähti käyntiin niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Totesin no voi p**kele, laitteella on jotain mua vastaan!!!

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Korkkarit kattoon!


Meikäläisen juttusilla kävi eräs mies jonka kanssa puhuttiin autoista. Hän ihmetteli miksi ajan volkarilla enkä esimerkiksi tojotalla, kun tojota on kumminkin niin hyvä ja luotettava auto?!?
Noh, kerroin hänella tarinan eräästä omistamastani tojotasta, jossa oli harrastettu muutakin kuin maisemamatkailua. Ostin joskus nuorena miehenä käytetyn tojotan paikallisesta autoliikkeestä. Olin viimeisen päälle innoissani kyseisestä kulkineesta ja ajelin ylpeänä sillä ympäriinsä vuoden päivät. Tämä ylpeys koki kuitenkin ensimmäisen ja samalla viimeisen kolauksen, kun tapasin tämän tojota korollan edellisen omistajan. Hän oli sellainen parhaat päivänsä nähnyt arviolta viisikymppinen mies. Oli kuulema tunnistanut vanhan menopelinsä ja alkoi ylpeänä selittämään tupakan karhentamalla äänellä kokemuksiaan kyseisestä japanin ihmeestä. Kokemukset eivät kuitenkaan liittyneet auton toimintaan vaan sen takapenkillä harrastetuun toimintaan. Hän avasi kulkineen takaoven ja alkoi selittämään mistä sen muovisen oviverhoilun kaksi reikää olivat peräisin. Hän oli omien puheittensa mukaan "työstänyt siellä takapenkillä jotain mirkkua" ja tämä mirkku oli ottanut korkkarit jalassaan tukea kyseisen oven verhoilusta. Se tarina meni meikäläisellä niin tunteisiin, että olin seuraavana päivän samaisessa autoliikkeessä mistä olin tämän lemmenlaivan vuosi takaperin ostanut ja lähdin sieltä foordilla pois. Tuttu automyyjä kysyi kaupanteon aikana, että missäs ihmeessä se vaihdossa tuleva tojota oikein on? Kerroin sen olevan kaupungin keskustassa parkissa ja annoin hänelle sen avaimet. Myyjä kysyi onko siinä jotain vikaa vai miksi se siellä on??? Vastasin, ettei siinä mitään vikaa ole, en vaan pysty ajamaan sillä enää henkilökohtaisita syistä. No miettikääpä nyt vähän!!! Nuori herkässä iässä oleva miehen alku, joka ei ollut nähnyt vähäpukeisia naisia muualla kuin anttilan kuvastossa ja sitten tulee tuollainen punaniska-sika selittämään jotain panojuttuja mitä hän on harrastanut siellä SINUN autossasi. Vähemmästäkin olo käy herkäksi. Kyseisen tapauksen jälkeen en ole omistanut  enää yhtään tojotaa

torstai 1. kesäkuuta 2017

Nukkumatti!

Tilasin unihiekkakuorman tiistai-ilta yhdeksäksi. Puoli yhdentoista aikaan katselin vielä kelloa ja totesin, että Matti oli ilmeisesti unohtunut katsomaan huutokauppakeisaria ja heti perään Armanin täällä pohjantähden alla. Tästä huolimatta keskiviikko aamu oli ihmeen kivuton. Oli jotenkin niin oudon pirteä olo, että epäilin jonkun vaihtaneen illalla ottamani magnesiumit salaa LSD:ksi. Tänä aamuna, tai paremminkin aamuyöllä varttin yli neljä tämä Matin tiistainen ohari sitten konkretisoitui. Herätyskellon soidessa luulin ensiksi sokeutuneeni, mutta selvisin pelkällä säikähdyksellä sillä en ollut vaan saanut silmäluomiani auki. Vihdoin kun nämä omaa elämäänsä eläneet silmäluomet aukesivat niin niistä lähtenyt ääni oli lähes samanlainen kuin meidän jääkaapin kuivista ovisaranoista. Ääni oli ilmeisesti sen verran kova, että kissatkin heräsivät ja tulivat ihmettelemään tätä outoa narahdusta. Sitä vaan, jos yövuorot eivät tee hyvää ihmisen terveydelle niin ei nämä aamuyö herätyksetkään mitään herkkua ole, varsinkaan näin useilla olemattomilla yöunilla putkeen. Jos joku näkee tätä Mattia jossain niin lyökää sitä nyrkillä kasvoihin ja sanokaa minulta terveisiä. Kysynpähän vaan, että miten niinkin harmittoman näköinen jannu voi olla näin epäluotettava?!?