Tilipäivän, tuttavallisemmin tilitulimenipäivän parhaita kavereita ovat asuntolainan lyhennys ja laskupino...niin ja tilinauhaa katsellessa joukkoon kuuluu myös verottaja.
Sitähän tämä perheellisen elämä on ja se mitä laskujen jälkeen jää yli kuluu tehokkaasti esimerkiksi ruokaan. Joskus olen kuullut sanonnan; ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Toisin sanoen pitäisi syödä kynttilän valossa pelkkää näkkileipää ja ei saisi mennä ihmisten ilmoille jollei ole oikeasti jokin hätä. Pitäisi olla vähään tyytyväinen ja ennen kaikkea säästäväinen. Vaikuttaa näin äkkiseltään melkoisen elämäntapaintiaanin toiminnalta. Itsehän siihen voisi tottua, mutta yritäpä saada siihen vaimo mukaan, lapsista puhumattakaan.
Nykypäivänä keskituloiseksi luokiteltavat ovat suurimmaksi osaksi extreme urheilijoita niin kuin itsekin. Kuinka selvitä voittajana seuraavaan tilipäivään. Samaan aikaan joku hyvätuloinen talousasiantuntija puhuu siitä kuinka ihmisten kannattaisi säästää, ihan vaan vaikka pahanpäivän varalle. Niinpä niin, mistäpä säästät kun kakki on niin ihanan kallista. Kaikesta huolimatta elämästä kannatta ennemmin nauttia, kuin kituuttaa siellä kynttilän valossa ihan vaan säästääkseen, koska mitään täältä ei saa mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti