maanantai 10. heinäkuuta 2017

Kesälomaterapiaa!



Kolme viikkoa kesälomaa takana ja vielä kaksi viikkoa edessä. Tämän kesäloman teemana on ollut ei aikatauluja, ei suunnittelua vaan pelkkää lepäilyä. Tässä suunnitelmassa ollaan vaimon kanssa toistaiseksi onnistuttu melkoisen täydellisesti. Ollaan menty sinne minne nenä on näyttänyt ja välillä tetyt u-käännöksiä kesken matkan. Vaimon kanssa harrastetiin viime viikolla myös pariterapiaa kaiken tämän kiireettömyyden keskellä. Kysyin häneltä aamupalapöydässä, että oliko hän koskaan nähnyt saana tunturia sillee livenä. Ei ollut nähnyt ja niinpä me lähdettiin siltä istumalta katsomaan kyseistä mäen nyppylää käsivarsilappiin, potkittiin viisitoistaminuuttia kiviä sen juurella, ihasteltiin Kilpisjärven karuja maisemia ja ajettiin takaisin kotiin. Noin 1800 kilometriä pariterapiaa parhaimmilaan. Se mikä tässä matkassa oli parasta, auto ei käynyt ahtaaksi koko matkan aikana, enemmänkin päinvastoin. Hauska ja ennen kaikkea lähentävä kokemus. Kesken matkan tuli puhetta myös ulkomaan reissusta. Niinpä me ylitettiin valtakunnan raja Tornion kohdalta ja käytiin Haaparannassa Ruotisin puolella. Nyt voi sano käyneensä ulkomailla tälläkin lomalla, vaikka ulkomaan reissu ei kestänyt puoltatuntia kauempaa. Loppuloman tavoitteena on jatkaa samaa rataa. Ainoastaan vaan, että vaimolla ei ole enää kuin tämä viikko lomaa jäljellä, mutta ehkä yksi viikko ihan omaa aikaa tekee meikäläiselle hyvää tämän loman loppuun, laatuaikaa keskenään. Silloin ajattelin tehdä pelkästään miesten juttuja, eli käydä ainakin kalastamassa. Virveli kainaloon, vene vesille ja täydellinen rauha kaikesta maailman hulinasta. Meidän jälkikasvun edustajat ovat menneet aikalailla omia menojaan koko kesän. Yhtenä päivänä puolet heistä sattui olemaan kotona ja heidän kanssa käytiin perinteisesti huvipuistossa, mutta muuten heitä ei ole näkynyt kotona muuta kuin kantapäät silloin tällöin, yleensä öisin ja ruoka-aikaan. Tuollaisia täysi-ikää lähestyviä nuoria ei nimittäin enää sellaiset koko perheen reissut paljoa kiinnosta, varsinkaan kun ne eivät suuntaudu ulkomaille ja niinpä he ovat menneet kavereittensa kanssa koko kesän. Parasta tässä kaikessa on ollut, että kaikki viihtyy, ei tarvitse juosta paikasta toiseen ja akut latautuu niin jaksaa taas painaa töitä ja opiskella koko pitkän talven.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti