Ajattelin tuossa muutama päivä sitten lainata vaimon autoa ja lopputuloksena kyseinen kärry seisoo nyt pihassa toimintakyvyttömänä, tai toimii se, mutta sillä ei kehtaa ajaa. Auton tähän kuntoon saattaminen tarvitsi meikäläiseltä ainoastaan puolen kilometrin matkan ja yhden reippaan kiihdytyksen. Pakoputki irtosi ensimmäisestä liitoksesta, eli siitä samasta s**tanan liitoksesta minkä korjasin tässä taannoin omin pikku kätösin ja äänet muuttuivat sellaiseksi, että p*ska halvauksen saaneet pikkulinnut tippuili vaan kadunvarren puista ja viereisellä pyörätiellä kävellyt mieshenkilö sai todennäköisesti kuulovaurion. Lestadiolaismallinen perhefarmari muuttui hetkessä daytona 500 kilpailun voittaja suosikiksi, ainakin ääniensä puolesta. Vaimon reaktion tähän pikku ongelmaan pystyi arvaamaan, hän ei ollut onnellinen. Itse olen tässä keräillyt motivaation rippeitä muutaman päivän jotta saisin korjattua sen, mutta huonoin tuloksin ainakin vielä. On tämä autoilu vaan lepoisaa puuhaa, varsinkin kun itsellä on sellainen antimidas olo, eli kaikki mihin kosken muuttuu p*skaksi.
Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
maanantai 4. syyskuuta 2017
Antimidas!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti