Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
torstai 28. syyskuuta 2017
Pika flunssa!
Eilen tuntui, että ei nyt s**tana, flunssa iskee päälle. Tämähän tästä vielä puuttuikin. Nokka alkoi vuotamaan ja aivastelua jatkui koko päivän vilunväreiden säestämänä. Ajattelin, että meikäläisen tuurin tuntien todennäköisesti jokin äärimmäisen harvinainen ja kaikille mahdollisille antibiooteille vastustuskykyinen miesflunssasikalintuebolahiv kulkutautihan se sieltä iski päälle. Ilmoitin työkavereillekin mahdollisimman surkeana olevani todennäköisesti seuraavat päivät sairaslomalla. Noh, tänä aamuna herätessäni kaikki oireet oli poissa. Olo oli enemmänkin kuin normaali ja mietin, että mitäs h*lvettiä. Oireet olivat eilissäpäivänä enemmän kuin selvät ja sitten tauti teki tepposen eikä iskenytkään. Ei minulla kuitenkaan mikään teräsmiesmäisen yli-inhimillinen vastustuskykykään voi olla. Allerginenkaan en ole muulle kuin työnteolle, mutta siihen olen saanut siedätyshoitoa yli kaksikymmentä vuotta, joten sen kanssa alkaa tulemaan pikkuhiljaa toimeen. Hetken siinä mietin, että mikä tässä eilen orastaneessa taudissa olisi voinut olla kyseessä. Todennäköisesti petinteinen pitkäkestoinen räkätauti on muuntautunut vastaamaan nykypäivän kiireisten ihmisten tarpeisiin, eli pika flunssa. Ei sillä, että tämä haittaisi. Henkilökohtaisesti inhoan kaikenmaailman kulkutauteja ja mitä pikemmin niistä pääsee eroon sen parempi. Täytyy kuitenkin koputtaa puuta, sillä tämä saattoi olla myös pelkkä esivaroitus muutaman päivän päästä tosissaan päälle iskevästä malariasta tai jostain.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti