Kesäkuntoon 2018!

UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden hinta Suomessa on noin 3-7,5 miljardia euroa. Suurinosa näistä kustannuksista syntyy työikäisten sekä vanhusten liikkumattomuuden aiheuttamista sairaudenhoitokustannuksista ja tuloveromenetyksistä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat heti perusflunssan jälkeen yleisin työkyvyttömyyden syy. Lisäksi mielenterveyden häiriöt ovat esimerkiksi masennuksen muodossa joka viidennen työkyvyttömyyden aiheuttaja.

No mikä tähän auttaisi, lääkkeet? Lääkitys on varmasti nopea helpotus mielen ja nivelten kipuihin, mutta säännöllisen liikunnan lisääminen auttaisi myös vähentämään näitä yleisempiä sairauspoissaoloja, sekä lisäksi riskiä sairastua moniin elintapasairauksiin. Se ei tietenkään poista riskejä kokonaan, sillä oman terveyden sekä hyvinvoinnin lisääminen on moninainen kokonaisuus, mutta suurinosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista sekä masennus tapauksista pystyttäisiin ehkäisemään säännöllisellä liikunnalla. Lihaksen tarkoitus on ottaa vastaan rasituksen aiheuttama kuorma. Jos lihas on huonokuntoinen, eli väsyy nopeasti niin rasituksen aiheuttama kuorma siirtyy silloin sille kuulumattomalle alueelle ja aiheuttaa jollain aikavälillä monenlaisia ongelmia. Hyvänä esimerkkinä elävästä elämästä, ihminen joka innostuu kymmenien vuosien liikkumattomuuden jälkeen lähtemään pitkille kävelylenkille. Muutaman viikon säännöllisen lenkkeilyn jälkeen hänellä todetaan todella kivulias äkillisen rasituksen aiheuttama marssimurtuma jalkaterässä. Liikkumattomana ihmisen luuntiheys muuttuu ja se murtuu säännöllistä liikuntaa harrastaneeseen ihmiseen verrattuna huomattavasti herkemmin. Eli liikunta on epäterveellistä silloin kun se aloitetaan liian rajuilla harjoitteilla heti aluksi. Sellainen sääntö kannattaa liikuntaharrastuksen aloittamisessa muistaa varsinkin pitkän joutenolon jälkeen, että ei kannata lähteä mopolla moottoritielle, eli nousujohteisuus on kaiken A ja O.

Säännöllinen liikunta aiheuttaa myös niin sanottua euforiaa. Liikunta saa aivot erittämään endorfiinia ja tämä aiheuttaa rasituksen jälkeen hyvänolontunteen. Endorfiinin sanotaan aiheuttavan pitkässä juoksussa riippuvuutta ja se ilmenee yleensä siten kun esimerkiksi muutaman viikon säännöllisesti kävelylenkillä käyneen ihmisen kuulee sanovan, "on sellainen tunne, että on pakko päästä lenkille".  Säännöllisesti liikuntaa harrastava ihminen kärsii harvemmin mielenterveyden häiriöistä ja uskoisin, että suurin myötävaikuttaja siihen on tämä endorfiini, eli mielihyvähormoni. 

Joillekin saattaa herätä kysymys, mitäs jos ei ehdi liikkumaan? Tällaiset ihmiset sekoittavat yleensä liikunnan ja urheilun. Liikunta on yleishyödyllisyä toimintaa ilman tulostavoitteita jonka tarkoitus on edistää hyvinvointia säännöllisyydellään. Urheilu on päinvastoin. Moni unohtaa, että hyötyliikunta on myös liikuntaa, eli oman hyvinvoinnin parantaminen ei ole muusta kiinni kuin omista valinnoista. Äkillinen selkäkipu on yleensä elimistön tapa kertoa, että nyt kannattaisi tehdä asialle jotain. Joku ottaa tässä vaiheessa särkylääkkeen. Se on kuin laastari joka peittää ongelman, mutta ei vie sitä pois. Toinen alkaa kotikonstein vahvistamaan lihaskuntoaan ja huomaa muutaman kuukauden jälkeen säännöllisesti esiintyneiden selkäkipujen kaikonneen. Sellaista se liikunta teettää.

Yksi huolestuttava piirre tässä kaikessa vielä on, lasten ja nuorten liikkumattomuus. Vanhempien kannattaa muistaa, että esimerkki otetaan sieltä kotoa. Eli panostus omaan hyvinvointiin liikunnan muodossa on myös panostus lasten tulevaisuuteen. Omalla esimerkillä ohjaaminen on ainakin meillä kantanut hedelmää liikunnallisesti aktiivisen elämän tielle. Jos jostakin tuntuu ettei vaan jaksa työpäivän jälkeen niin sehän on vain merkki siitä, että asialle pitäisi tehdä jotain. Joten liikkukaa ihmiset vielä kun se on mahdollista. Nuoruuden meriitit eivät paljoa viisikymppisen selkää paranna. Liike olisi siihen yleensä paras lääke, niin ja niiden marssimurtumien ehkäisyssä myös. Liikkukaa yhdessä hauskaa pitäen tai yksi puurtaen, mutta pääasia kunhan liikkuu.