Kolmas vesivahinko!

Voi hevosen häntäpää sentään. Minulla on mielessä ainoastaan yksi kysymys, MIKSI!!! Sitä minä en vaan voi ymmärtää, kun letkuliitoksia ei voida tehdä kerralla kunnolla edes niin sanottujen ammattilaisten toimesta vaan ajatuksena on ollut ainoastaan se, että eiköhän se pidä. Voin kertoa, ei se pitänyt ilman tukiholkkia. Vesihän on aineena mukava varsinkin janon sammuttajana, mutta hallitsemattomana vuotona keittiön allaskaapissa ei. Onni onnettomuudessa tässä tapauksessa oli se, että vuoto huomattiin samantien. Toisekseen tämä puurakenteinen rakennus missä meidän perhe pitää majapaikkaansa on rakennettu joskus jeesuksen aikoihin, ainakin kivijalassa yhdellä nurkalla oli tikkukirjaimin raapistettu teksti jesse was here, eli mikään pinta ei ole vaaterisssa ja kyseinen allaskaappi vietti tästä syystä sen verran ulospäin, että vesi valui kaapiston alapohjan sijasta kaapiston eteen laminaatille. Noh, vaimohan se sitten siihen ensimmäisenä sukkansa kasteli ja syylliseksi paljastui loppupelissä astianpesukoneen poistoletkuun tehty vimpan päälle letkuliitos. Tämä letkuliitos vuoti onneksi siinä vaiheessa vasta tihkuttamalla ja ei ehtinyt aiheuttaa muuta kuin vaimolle toisen märän sukan, mutta pahimmillaanhan tässä olisi ollut katastrofin ainekset. Sitä vaan, että kananttaa itse kunkin vilkuilla säännöllisesti sinne niin sanottuun roskiskaappiin ja varmistaa siellä sijaitsevien vesi- ja viemäriliitosten vedenpitävyys. Se on aika paljon mukavampi tapa kuin se, että sinne kaapiston alle ja talon rakenteisiin alkaa muodostumaan sienimetsä.