Vaatekutsut!

Olenko oikeassa paikassa!


Kello on kohta kuusi illalla ja on jotenkin epämukava olo, koska meillä on alkamassa vaatekutsut. Esittelijä virittää olohuoneen nurkkaan vaaterekkiään ja minä mietin minne pääsisin pakoon tätä tilannetta. En pääse pakoon millään, koska olen kuumeessa ja sitä myöten tilanteen vankina. Olet oikeassa, olen lasten ja naisten vaatekutsujen ainoa mies. Vaimo on innoissaan, ilmeisesti tällaiset kotikutsut ovat hänen päivänsä kohokohta. Hän järjestää kaikenlaisia kotimyyntikutsuja emännän roolissa aika ajoin. Normaalisti pääsen sujuvasti karkuun, tänään en. Noh, ei kai tähän kuole, vai kuoleeko? En tiedä, koska tämä on ensimmäinen kokemukseni tällaisesta tilaisuudesta.


Vartti eteenpäin ja itsellä alkaa olemaan melkoisen vaivautunut olo, mutta vain itsellä, koska naislauma ei huomaakaan minua hypistellessään vaatteita. Olen varmasti jotenkin suppea, koska en näe tällaisessa tilanteessa mitään mielenkiintoista. On "jumpsuitteja", "kollareita", "svetareita" ja "slimmejä". Esittelijä kertoo ja kehuu vaatteita " vaahto suupielessä" ja minä mietin mistä hänellä riittää tuota intoa. Viisi minuuttia eteenpäin mieleni valtasi ajatus, "tekisi mieli hypätä parvekkeelta alas". Niille miehille joilla ei ole vahvoja feminiinisiä puolia, älkää hakeutuko vapaaehtoisesti tällaisiin tilaisuuksiin. Näissä hajoaa psyyke hyvin nopeasti. Taidanpa lähteä kuumeesta huolimatta kävelemään rinkiä pihaan.