torstai 20. lokakuuta 2016

Elämä ei ole reilua!

- "Mä tiedän, sä vihaat mua tällä hetkellä". Pitkä tuijotus ja tämän jälkeen hieman hapuilevaa liikehdintää.
- "Tämä tehtiin ihan sun hyvinvointia silmällä pitäen, niin ja myös sen vuoksi, että sinä ja kaikki muutkin tässä talossa saisivat nukkua yönsä rauhassa". Taas pitkä tuijotus.
- "Ei ollut kivaa kuunnella sitä huutoa ja riehumista pitkin yötä, varsinkin kun aamulla oli aikainen herätys töihin". Katse harhailee ympäriinsä, mutta siinä on tietynlaista uhmakkuutta edelleen.


Ai niin, tämä ei ollut ote minun vaimon välisestä keskustelusta pitkäksi venähtäneen baari-illan jäljiltä vaan minun ja nuorimman kissan välinen keskustelu tämän aamuisen sterilisaatio leikkauksen jälkeen.
Kissan herääminen tuollaisen operaation jälkeen on kohtuu koomisen näköistä toimintaa. Mieli vie, mutta jalat ei kanna. Onneksi hän on jo huomenna oma itsensä.
Hän, eli puolivuotias Melli-kissa on melkoisen aktiivinen ja seurallinen tapaus. Melli on sisäkissa, mutta häntä on käytetty valjaissa ulkona. Noh, se oli niin kivaa puuhaa, että viime viikkoina hän teki lähes kaikkensa päästäkseen tutustumaan omatoimisesti ulkoelämään. Toisin sanoen hänen ensimmäinen juoksuaikansa alkoi. Hän kyttäsi ulko-oven vieressä pääsyä vapauteen ja ennen kaikkea pääsyä tutustumaan kylän kolleihin. Noh, nyt on juoksut näiden mielihalujen osalta juostu ja rauha laskeutunut taloon. Niinpä, elämä on epäreilua.


Kuvassa kaikki meidän hulivili lemmikit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti