maanantai 28. marraskuuta 2016

Rosvokissa!

Maailmassa on yksi asia mitä minä en ymmärrä, varastaminen. Jos joku jättää jotain, ihan sama mitä tahansa mihinkä vaan niin joidenkin mielestä se ei ole silloin kenenkään omaisuutta ja näin ollen sen voi ottaa, siis jos huvittaa vaikka se olisi lukkojen takana. Tänä aamuna herättyäni ja astellessani keittiöön aamupalan tekoon sain meidän nuorimman kissan kiinni itse teosta. Hänen, eli rosvokissan kohteen oli keittiönpöydälle illalla jäänyt foliolla päällystetty joulutorttuastia. Täytyy kyllä sanoa, että en viitsinyt sille edes suuttua, sillä näky oli jopa koominen. Kissa keskellä keittiön pöytää, puoliksi syöty joulutorttu vieressä, viikset täynnä muruja ja ilme oli "en minä mitään ole tehnyt". Sen verran kuitenkin mietin, että toivottavasti rosvokissa saa ansionsa mukaan, eli luumuhillo pistää vatsan kiertämään ja p**ka lentää kuin varpusparvi niin oppiipahan pitämään tassunsa irti niistä jatkossa!


Töihin päästyäni aloin miettimään tapausta uudestaan ja totesin, että toivottavasti kissalla on oikeasti vahva vatsa ja näin ei käy, sillä senhän tietää kuka sen sotku siivoaa. Vaimo tietenkin ja heti töistä tullessaan, sillä minä olen itse koko illan töissä. Pahimmassa tapauksessa rosvokissa on ihan rauhassa olohuoneen sohvalla päiväunilla, kun sen vatsa möyrähtää. Eihän se siitä mihinkään ehdi ja sohva on entinen. Tai sitten lempipaikassaan, eli meidän parsisängyssä, tai sitten se pyörii tuskissaan molemmissa paikoissa. No voi helevettiläinen, tämä tästä vielä puuttuisi, että kissa paskoisi puoli asuntoa pilalle. Sohvat, tapetit, matot ja sängyt täynnä kurap**kaa!!! Jotenkin alkaa käymään sääliksi tätä rosvokissaa. En ole vielä uskaltanut soittaa vaimolle ja kysyä, että miten menee. Toivottavasti se kissa ei ole oikeasti aiheuttanut vaimolle hermoromahdusta uusilla sisustusratkaisuilla. Oli muuten viimeinen kerta kun unohdan joulutortut pöytään!

2 kommenttia:

  1. Oli varmaan hyviä ja rasvaisia torttuja, kun kissallekin kelpasivat!

    Tunnen yhden ihmistaimen, joka vielä 12-vuotiaana piti hyvänä yhteiskunnallisena parannuksena sellaista, että kaupasta saisi ottaa karkkia ja muuta tavaraa ilmaiseksi. Hän sitten kokeilikin tätä. En tiedä onko vieläkään hahmottanut, miksei saisi. Eiväthän kaupan tavarat ole kenenkään! Niin että mikäs ihme sitten, jos ei kissa oivalla että tarjolle asetetut joulutortut eivät olleetkaan hänelle tarkoitettuja. Niitä on sellaisia pulmaruokintalaitteita, missä kissanraksut saa vasta kun hoksaa kääntää kannen pois päältä. Virikkeitä kissoille, kuulemma hyviä heidän mielenterveydelleen. Epäilemättä kissasi arveli, että tähän puoleen on teillä nyt ruvettu panostamaan.

    VastaaPoista
  2. Tämä nuorempi kissa keksii jatkuvalla syötöllä kaiken näköisiä tempauksia, mutta eiköhän se siitä rauhoitu jossain välissä. Jos ei rauhoitu niin täytyy sen jälkeen harkita hänelle erinäisiä virikkeitä, esim. tuollaista pulmaruokintalaitetta, tai jotain :)

    VastaaPoista