Totaalikieltäytyjä!

Ajattelin tuossa reilu kuukausi sitten alkaa totaalikieltäytyjäksi. Joku saattaisi ajatella, että s**tanan isänmaan petturi, mutta tässä tapauksessa kysymyksessä on karkkilakko, tai paremminkin karkin syönnin lopettaminen. En ole syönyt karkkia koskaan mitenkään ihan älyttömästi, kerran viikossa ehkä, joskus useammin ja joskus harvemmin, mutta tällaisena herkästi addiktoituvana ihmisenä ne kerrat kun söin niin sitä piti vetää sitten aina niin paljon, että tuli oikein huono olo. Eli se oli ihan sama oliko sitä karkkia 300 grammaa vai 5 kiloa niin aina se piti syödä niin, että lopuksi käsi hamusi tyhjää pussia. Se mitä tästä reilu kuukausi takaperin  startanneesta projektista on seurannut on ollut ainakin se, että kaupassa ei voi enää kävellä sen puolenkilometrin mittaisen karkkihyllyn ohi ainakaan kovin levollisin mielin. Ne hyllyt on nykyään aivan älyttömän pitkiä kaikkine runsainen valikoimineen ja matkana se on sellainen, että siinä voi kontrolli pettää ihan millä hetkellä hyvänsä. Eli parempi kiertää ne kaukaa, varsinkin tällaisena herkästi itseään pettävänä ihmisenä. Toinen mitä olen huomannut näin makeisille herkistyneessä mielentilassa on ollut se, että nämä kavalat kauppiaat viljelevät tällaisia erinäisiä karkkipisteitä ympäri sitä kauppaa. Nämä ylimääräiset pisteet eivät ole vain siinä kassojen vieressä vaan niitä pieniä tahalaan karkkilakossa olevan ihmisen kiusaksi rakennettuja makeispisteitä on siellä sun täällä, varsinkin isoissa marketeissa!!! Ainahan niiltä voi toki sulkea silmänsä, mutta kun niitä on ympäriinsä niin pitäisi kulkea silmät kiinni koko kaupan läpi. Siinä hommassa ei tule muuta kuin sanomista, kaatuneita kanssaihmisiä ja pahimmilaan myös hyllyjä. Lisäksi vaimon omin pikku kätösin rustaamasta kauppalapusta jää huomattava osa ostamatta ja siinä onkin sitten taas kotona selittämistä miksei niitä ole ostettu  Joku saattaa miettiä, että millä minä sitten herkuttelen, kai jokaisella joitain paheita on. Täytyy sanoa, että en yhtään millään. THL:n suosittelmassa ravintoympyrässä oleva karkkien kohta on siis täysin tyhjä. Toki eihän siinä ruokaympyrässä ole sijaa makeisille, mutta suurimmalla osalla ne siihen silti sisältyy.

Se mistä tämä koko lakko sai alkunsa oli syksyllä aloittamani henkilökohtainen elämäntapa- ja painonhallintakampanja. Monta kuukautta intensiivistä itsensä rääkkäämistä ja kun kävin puntarissa tuossa joulukuun lopulla suurin odotuksin niin paino olikin noussut lähtötilasta kilolla, eli ei se ihan putkeen ollut mennyt. Tässä vaiheessa ajattelin, että pakko tehdä joitain radikaalimpia ratkaisuja. Ihminen ei tarvitse makeisia ja sen mukanaan tuomaa sokerikuormaa yhtään mihinkään. Lisäksi sai jäädä myös perunalastut, juustosuikerot yms turhat keski-ikäisen miehen lihottajat. Limsat ja muut virvoitusjuomat ovat jääneet myös täysin pois. Noh, jos jotain positiivista tästä kaikesta hakee niin tänä aamuna puntari näytti neljää kiloa pienenpää elopainolukemaa. Toisin sanoen jotain on tapahtunut ja tässä tapauksessa positiiviseen suuntaan. Sen merkitys mitä me suuhun laitamme näyttäisi olevan isossa osassa painonhallintaa, sillä mikään muu ei ole tässä tapauksessa muuttunut kuin edellä mainitut asiat. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa.