Naiset hukkaa tavaroita!

Polkupyöräily on varsin hyvä tapa ylläpitää tai parantaa kuntoa. Se on myös loistava keino loukata tai jopa tappaa itsensä, varsinkin talvisaikaan. Tänä aamuna heräsin täynnä tarmoa ja päätin lähteä fillarilla liikenteeseen. Tarkoitus oli mennä kuntosalille, johon koti ovelta oli matkaa noin pari kilometriä. Ajattelin, että se olisi vähän niin kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, pääsisin paikasta A paikkaan B ja samalla saisin hyvän alkulämmön salia silmälläpitäen. Muuten varusteet oli kunnossa toimivaa polkupyörää ja talvipyöräilyyn soveltuvia vaatteita myöten, mutta kypärää ei löytynyt mistään. Kirosin vaimoa siinä vasiheessa, sillä naisilla on ilmiömäinen kyky hukata miehille tarpeellisia juttuja käden käänteessä. He laittavat tavaroita välillä jopa niin piiloon, ettei niitä löydy enää ikinä. Laskeskelin hetken mielessä, että kypärän puuttuminen oli oikeasti iso riski, mutta perinteinen "ihan äkkiä vaan niin ei siinä kuinkaan käy" ajatus voitti maalaisjärjen.

Ei muuta kuin kiipeämään vanhan maastopyörän selkään ja persettä miellyttävän kovaa satulaa vasten. Ensimmäisen sadan metrin matkalla totesin, että pyöräilykypärä olisi ollut todellakin halpa henkivakuutus, sillä pipo ei paljoa mahdollista päähän kohdistuvaa iskua vaimentaisi. Maastopyörän kesärengas ja juuri jäänpäälle sataneen lumen yhdistelmä hillitsivät vauhti sen verran, että viereisen palvelutalon aamulenkillä olleet mummot huristeli ohi rullaattoreillaan helmat lepattaen. Helppohan se on niillä liikkua, kun maahan ottaa kahden renkaan sijasta neljä. Hetken jo ajattelin kääntyä takaisin ja vaihtaa kulkupelin autoon, mutta kerran kun MIES on matkaan lähtenyt niin periksi ei anneta vaikka henki menisi. Onneksi kaupungin auraus ja hiekoitus kalusto oli käynyt osan matkaa niin ei tarvinnut ihan niin paljon varoa.

Noh, selvisin reissusta kuitenkin hengissä. En edes kaatunut vaikka muutamaan otteeseen olikin lähellä, kiitos salaman nopeiden refleksien. Sen kuitenkin päätin, seuraavaksi aloitan pienimuotoisen kuulustelun. Kuulustelun aiheena on mihinkohän rouva on mahdollisesti piilottanut minun pyöräilykypärän, vaikka tiedän vastauksen jo etukäteen. "Omilla jäljiläsi"ja "itse olet sen hukannut" argumentit tulee välittömästi esiin. Ihan mielenkiinnosta kuitenkin kyselen, sillä niinkin ison esineen hukkaaminen on oma taiteenlajinsa ja silti se käy naisilta ihan luonnostaan.