torstai 3. elokuuta 2017

Kilpikonnan elämää!



Mitäpä muuta sitä suomalainen mies voisi tehdä näin elokuisena iltana kuin istuskella kissan kanssa ja katsoa kun turtlesi kaivaa munintakuoppaa keskelle takapihaa.



Tällainen muutaman tunnin kestävä kaivuu operaatio pitää suorittaa muutaman viikon välein näin kesällä vaikka urospuoleista kilpikonnaa ei ole näkynyt mailla eikä halmeilla. Se on vaan luonnon laki vakkei hommassa mitään järkeä olekaan. Jos nyt tarkemmin miettii niin muniihan se kanakin ilman kukkoa, mutta sillä erotuksella, että kilpikonnan muna ei sovi elintarvikkeeksi, tai mistä minä tiedän vaikka joku viidakon keskellä asusteleva vinkuintiaani heimo niitä söisikin. Minulle ei kuitenkaan tulisi ensimmäisenä mieleen alkaa kokkaamaan niistä mitään. Täytyy toivoa, että tämä olisi viimeinen sessio tälle kesälle, sillä on tullut istuskeltua ihan tarpeeksi näissä hommissa viimeisen kahden kuukauden ajan.




Yksinhän tuollaista otusta ei parane ulos jättää, sillä sen jälkeen siitä ei näy enää vilaustakaan. Karkaa nimittäin aika äkkiä ja suuntaa todennäköisesti viereiselle järvelle, kun kyseessä on kuitenkin vesikilpikonna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti