Noh, kaikkihan lähti siitä, kun näin Tuurin kyläkaupan mainoksen viime perjantaina. Kyseinen kyläkauppa, tai kauppakeskittymä se paremminkin on, sijaitsee pohjanmaalla muutaman sadan asukkaan Tuurin kylässä ja silti se tekee eniten liikevaihtoa koko maassa alallaan. Mainosta katsellessani mielessäni kävi hetken ajan ajatus, että täytyypä jossain vaiheessa käydä siellä, vaikken viihdykään miehenä sellaisissa paikoissa, mutta matkailu avartaa ja matkailunähtävyyshän kyseinen kompleksi on. Tunti tästä ja vaimo kysyi, lähdetäänkö huomenna käymään tuurissa. En tiedä mistä se oikein aavisti, vai johtuuko se jostain telepatiasta mitä avioparit tarpeeksi kauan yhdessä olleena kokevat. Sellaista sanatonta viestintää, ollaan hiljaa, mutta silti tiedetään mitä toinen haluaa tai ajattelee. Hetken ajan olin hieman empivä, niin kuin sillä olisi jotain merkitystä muka ollut ja sanoin "täytyy harkita". Ajattelin säilyttäväni sillä sen viimeisen sanan tässä asiassa, sillä olenhan mies ja perheen pää, vaikka näinkin vaimosta päälle päin, että asia oli jo päätetty puolestani.
Lauantai aamuna sitä sitten lähdettiin. Kaksi meidän nuorisosta lähti myös mukaan, nuorin poika ja tyttö. Ihmettelin sitä suuresti, sillä he alkavat olemaan jo sen ikäisiä, ettei heitä oikein tahdo saada enää minnekään mukaan. Heillä on omat menonsa ja tuntuu välillä, että me vanhempina ollaan pääasiassa heidän palvelusväkeä, jotka pesee heidän pyykit, laittaa heille ruokaa ja antaa rahaa. Toki sananvalta asioissa on edelleen meillä, mutta vahva itsenäistymisvietti on ollut vallalla jo jonkin aikaa, mikä nyt sinänsä on ihan hyvä juttu. Joka tapauksessa, muutama tunti siinä sitten ajettiin liukkaita pikkuteitä keskelle ei mitään kunnes edessä avautui järjettömän kokoinen hevosenkenkä ja heti sen takana tämä paljon puhuttu kyläkauppa. Parkkipaikat olivat aivan täynnä ja siinä vaiheessa jo ajattelin, että tästä tulee pitkä päivä. Väkeä oli paikalla kuin suurimmilla kesäfestareilla konsanaan. Hetken etsiskelyn jälkeen parkkipaikka löytyi kuin löytyikin ja päästiin jalkautumaan ostosparatiisiin. Vaimo ja tyttö oli aivan innoissaan niin kuin naisten kuuluukin olla ja me pojan kanssa oltiin, että no voi helevettiläinen sentään. Kauppa oli aivan järjettömän suuri. Kyläkaupan koon itsessään voi päätellä jo siitä, että heti kaupan porteista sisään astuessa tarjolla oli kartta, jonka mukaan siellä oli sitten helpompi suunnistaa ja löytää sinne minne nyt oli milloinkin menossa. Ideanahan tuollainen osoittautui aivan loistavaksi, sillä ilman sitä en olisi löytänyt vieläkään kaupasta ulos. Tämän lisäksi siellä oli paljon istuskelu paikkoja ja juomapisteitä, jos jalat väsyivät tai jano iski, nekin oli loistavia juttuja, varsinkin vanhemmat ihmiset niitä tuntuivat käyttävän.
Paikkana kyläkauppa oli melkoinen. Tavaraa oli laidasta laitaan ja paljon. Hintataso oli kylläkin melko normaali tarjoustuotteita lukuunottamatta. Kaiken kaikkiaan aikaa kaupan kiertämiseen meillä meni nelisen tuntia, mistä viimeinen puolituntia kassajonossa. Se mikä siinä oli ihmeellistä, käytössä oli kuitenkin 20 ja siitä huolimatta jonotus aika oli sen puolituntia. Kertoo asiakas määrästä sinä päivänä aikalailla. Siinä kassa jonossa mietin, että onneksi kaupassa ei ollut myynnissä itse punnittavia hedelmiä, olisi saattanut yhdellä jos toisellakin puuttua punnituslappu ja kaaos olisi ollut valmis. Kyläkaupan ruokapuoti, missä myydään elintarvikkeita oli erillinen kauppa kyläkaupan takapuolella, onneksi. Itse ostin kaupasta ainoastaan autolaturin matkapuhelimille. Niinpä, neljä tuntia ja kädessä pelkkä autolaturi. Vaimo löysi kuitenki enemmän kaikenlaista, mutta varsin maltilliset ostoksen ja ennen kaikkea järkevää tavaraa. Ihmettelin asiaa mielessäni, mutta en uskaltanut sitä ääneen tokaista, sillä naisten ostokäyttäytymisen pysyessä maltillisena tuollaisessa ostoshelvetissä niin täytyy olla ainoastaan tyytyväinen.
Täytyy näin kotiin hengissä selvinneenä todeta, että onneksi kyseinen kyläkauppa sijaitsee sen verran kaukana asuinpaikasta, että ei tarvitse ihan heti mennä sinne uudestaan. Kokemuksena erilainen ja paikkana positiivinen yllätys, jos ei ihmispaljoutta lasketa mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti