Vaimon kanssa päätettiin, tai oikeastaan vaimo päätti, että tänä vuonna meille ei hankita yhtään rakettia, sillä me ollaan ihan kahdestaan koko viikonloppu ja kummallakaan ei riitä intoa lähteä ulos pakkaseen raapimaan tulitikkuja. Sen sijaan järkevintä olisi satsata nakkeihin ja perunasalaattiin. Niiden kanssa ei tule kylmä, eikä lähde näkö. Toisaalta tuo joulu näkyy vielä vyötäröllä sen verran, että taidanpa itse jättää nekin väliin ja satsata hyvinvointiin. Eli hyvää leffaa ja sohvaperunointia koko uudenvuoden ajan. Mutta toisaalta, eihän kukaan jaksa koko viikonloppua istuskella sohvalla ja katsoa elokuvia, varsinkaan jos ne sattuu olemaan huonoja. Oikeastaan olisi kiva satsata laatuaikaan vaimon kanssa kerrankin kun on mahdollisuus ja ehdotella hänelle kaikenlaista yhteistä tekemistä, sellaista mitä miehet nyt vaimoilleen yleensä ehdottelevat. Esimerkiksi lautapelien pelaamista, Afrikan tähteä ja kimbleä kahdestaan. Vaimo olisi varmasti tällaisesta innoissaan ja odottaisi malttamattomana jo seuraavaa kahden keskistä viikonloppua. Tuollaisten pelien pelaamisessa on tietenkin olemassa riskinsä, mitä jos häviän?!? Tällaisena kilpailuhenkisenä kaverina sellainen alkaisi todennäköisesti v*tuttamaan aikalailla raakasti ja koko uudenvuoden vastaanotto olisi pilalla.
Onpas vaikeaa. Mitenköhän sitä oikeasti juhlistaisi tätä vuoden vaihtumista?. Pitäisiköhän sittenkin käydä ensiksi alkossa ja sen jälkeen pommikaupassa. Tämän jälkeen hieman rohkaisua ja naapurin postilaatikko taivaan tuuliin. Siinä olisi kyllä menoa ja meininkiä, vähän niin kuin ennen vanhaan. Ainoa ongelma siinä olisi se, että olen yli neljäkymppinen ja jos sattuisin jäämään siitä kiinni niin tulisi varmasti elämäni suurin morkkis. Minulla on siitä jo oikeastaan kokemustakin. Pari vuotta sitten vanhempi poika lähti kaverilleen yökylään. Lähtiessään huikkasin hänelle huumorilla, että muistakaa sitten räjäyttää naapurin postilaatikko. Pari päivää tästä kuuntelin pojan kaverin naapurin huutoa siitä, kun pojat olivat räjäyttäneet heidän postilaatikossaan jonkin pommin ja edellispäivänä hakematta jäänyt posti oli tuhoutunut tämän vandalismin johdosta. Silloin päätin, että en anna enää minkäänlaisia elämän ohjeita pilke silmäkulmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti