Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
maanantai 13. marraskuuta 2017
Yltiöpositiiviset esi-isät!
Positiivista uutta viikkoa vaan sullekin. Sitä kun kastelee räntäsateisessa aamuyössä kengät ja sukat kävellessään pelkästään ulko-ovelta autolle, sitä fiilistä ei voita mikään, varsinkaan näin maanantaina. Mielessäni kävi esi-isieni valinnat, jäädäkö vai lähteä. Täytyy sanoa, että sillä hetkellä jotenkin harmitti. Miksei ne vaan lähteneet, esimerkiksi johonkin lämpimään? Tästä tuli mieleen eilinen keskustelu tyttäreni kanssa mielialojen vaihtelusta. Välillä sitä ihminen on niin pohjalla, kuin olla ja voi. Toisinaan sitten niin huipulla, että kaulaliina vaan tuulessa lepattaa. Keskusteltiin tästä pohjalta pois pääsystä. Tällaisen yltiöpositiivisen luonteen omaavana, niin kuin hänelläkin se on yleensä helppoa, tai helppoa ja helppoa, mutta kivuttomampaa kuin sellaisella joka jäisi vatvomaan vastoinkäymisiään. Onneksi vanhakansa, eli esi-isät ovat keksineet tällaisiin tilanteisiin lohduttavan kansanviisauden, kyllä kesä vetensä kuivaa. Niin tosiaan, mikä kesä? Räntäsateen aiheuttama loska ne s**tanan kengät ja sukat kasteli!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti