Ajatuksia keski-ikäisen perheen isän sisältököyhästä elämästä ja päivän polttavista asioista, tai ainakin niiden vierestä.
maanantai 20. helmikuuta 2017
Hullu hämähäkki!
Ihmettelin tänään päivällä porraskäytävään astuessani, että mikä s**tana siinä nenän edessä oikein killuu. Noh, spiderihän se siinä seitin varassa oikoi kinttujaan. Se oli herännyt mitä ilmeisemmin talviuniltaan ja laskeutunut katosta alemmaksi ihmettelemään mistä löytyisi jonkin näköistä evästä. Epäilisin, että saattaa olla hämähäkillä hieman nälkä, kun muutaman kuukauden on unten mailla. Itsellä ainakin maha huutaisi tuossa vaiheessa ruokaa kuin leijonalauma. En tiedä mikä saa hämähäkin heräämään näin keskellä talvea, mutta siellä se roikkui ja heilutteli hitaanoloisesti kinttujaan. Hetken katselin sitä nenävarttani myöden ja sanoin, älä suotta ala ainakaan verkkoja virittelemään. Kärpäset ja muut hyönteiset nimittäin vetävät tähän aikaan vuodesta vielä lonkka suorana talviunta ja menee vähän niin kuin valtava vaivannnäkö ihan hukkaan. Sen lisäksi meikäläinen on haukkana imurin kanssa paikalla, jos se rakentaa porraskäytävään yhtään minkään näköisiä seittiviritelmiä. Lopuksi käskin sitä takaisin talviunille, sillä muuten nälkäkuolema yllättää ennemmin kuin sopivan kokoiset hyönteiset herää kevätauringon säteisiin. Ei ole elämä helppoa tuollaisella "aamuvirkulla" hämiksellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti