Auton katsastus!

Auton katsastus on kyllä melkoisen stressaavaa puuhaa, varsinkin näin katsastus ajan deadlinen painaessa niskaan. Vihdoinkin kun sain itsestäni niin paljon irti, että sain yleensäkin varattua ajan tähän pyhän peltilehmän vuositarkastukseen niin se on jo suorituksena melko raastava. Sitten itse katsastus, voi p*rkele sanon minä. Kävelin sinne konttorille sisään korvat luimussa kengän kärkiä tuijottaen kuin pahempikin rikollinen. Arvonsa tunteva katsastusinsinööri tuijotti minua koko matkan sieltä ovelta palvelutiskille asti kuin nälkää näkevä kapinen susi. Tunsin nimittäin pistävän katseen otsassani sen koko matkan ja vihdoinkin kun pääsin sinne palvelutiskille asti niin yritin kaikin voimin saada katsettani irti lattiasta, mutta tuloksetta. Mumisin jotain niin etten saanut itsekään siitä mitään selvää ja ojensin vain auton avaimen tälle insinöörille. Itse katsastus suorituksen ajan istuin siellä konttorin  odotustilassa peläten pahinta, saatoin jopa hieman täristä ihan vaan pelosta.  En ole ihan varma, mutta saattoi minulta karata myös jännityksen aiheuttama  pieru, tai sitten siellä odotustilassa haisi muuten vaan pahalta. Ajokielto sana kaikui mielessäni koko sen katsastusoperaation ajan ja vihdoinkin kun insinööri palasi takaisin olin aivan sata varma siitä, että hän langettaa tällaisen liikkumista vaikeuttavan ajokiellon. Hän tuijotti minua hetken ja sanoi, vuoden päästä sitten uudestaan. Katsoin häntä hetken epäuskoisena ja mietin olinko kuullut oikein, mutta olin minä sillä siinä hänen ojentamassa lapussa luki hyväksytty. En tiedä, mutta tämä koko kokemus sekoitti meikäläisen pasmat aivan täysin, sillä kotimatkalla ajauduin kuin jonkun ulkopuolisen voiman ohjaamana autoliikkeeseen ja kotipihaan kurvattuani allani oli uusi auto. Se mikä tästä meikäläisen harkitsemattomasta toiminnasta teki aivan käsittämätöntä oli se, että tässä itselle uudessa autossa on muutaman kuukauden päästä katsastuksen deadline. Voi p*rkeleen p*rkele, että ihminen osaa olla tyhmä. Sama stressi taas edessä!!!!