Onneksi asunnon lattiaremontti alkaa olemaan loppusuoralla. Kaikkihan alkoi siitä, kun lemmikkikilpikonna kasteli meidän olohuoneen, tai tarkemmin ottaen kilpikonnan akvaarion ulkoinen suodatinpumppu.
Ähisin lattianrajassa perse pitkällään asentamassa laminaattia ja satuin olemaan juuri ulko-oven edessä nelinkontin, kun rakas tyttäremme tuli kotiin. - Kato, säähän oot saanut täällä päivän aikana edes jotain aikaan. Tytön äänensävy oli sellainen, että hän haastoi riitaa. En jaksanut lähteä leikkiin mukaan, joten murahdin vaan. Ei mennyt aikaakaan kun hän tuli kysymään, että tehtäisiinkö jotain? Olin edelleen nelinkontin lattian rajassa, verenpaineet tapissa s**tanan laminaatin takia. - Näyttääkö siltä, että minä ehdin lähtemään johonkin?!? -Lähdetään heittämään frisbeegolfia? Tässä vaiheessa verenpaineet oli siinä mallissa, että omron alkoi "huutamaan" meidän lääkekaapissa ilman fyysistä kontaktia. -Ensinnäkin A, kuten näet, tänään en ehdi. - B, huomenna meillä on moottoripyöränäyttely keskustassa, joten silloinkaan en ehdi! Tässä vaiheessa tyttäreni virnuili ja sanoi, - no sunnuntaina sitten?!? Hän oli hetken hiljaa ja tokaisi, - ai niin, sullahan on sunnuntaina krapula, joten ei me voida mennä silloinkaan. Katsoin häntä monttu auki ulko-oven edessä laminaatti kädessä, enkä enää osannut sanoa mitään. Tässä vaiheessa hän alkoi laittamaan ulkovaatteita päälle. Kysyin että mihinköhän neiti on mahdollisesti lähdössä? - Olen menossa mummon kanssa sirkukseen, voisitko vähän väistää siitä ulko-oven edestä. Siinä vaiheessa putosi hanskat lattialle ja lähdin hermosavuille parvekkeelle. Ai että minä sitten tykkään kun minulle taas v**tuillaan! Teini-ikäiset tytöt osaavat olla sitten viimeisen päälle "mukavia" välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti